1. kierros

K: No niin Stefi, ensimmäinen kierros on takana, millaisia ajatuksia?
S: Niinpä, kertaalleen on nähty jokainen mukana oleva joukkue ja saatu siten hieman suuntaa turnauksen voimasuhteista ja ennakointien osumatarkkuudesta.

Kierroksen helmi
S: Minun mielestäni kierroksen ehdottomaksi helmeksi nousee Hollannin 3-0-murskajaiset puolustavia maailmanmestareita vastaan. Espanjan oppitunti Venäjän pojille tulee hyvänä kakkosena. Vai mitäs sanot?
K: Kyllä, se oli erittäin vakuuttava esitys Oranjelta. He ylittivät itsensä, ja siitähän arvokisaturnauksissa on pitkälti kysymys. Täytyy myöntää, että olin aika shokissa ottelun jälkeen, niin kova yllätys se oli – nimenomaan sinipaitojen epäonnistuminen. Italia oli hyvin passiivinen, ja alakerrassa sekoiltiin tilanne toisensa jälkeen. Andrea Pirlon ohella omalle tasolleen ei kovin moni yltänyt, tämä näkyi myös Luca Tonin saamassa tarjoilussa. Ketkä kolme voisimme nimetä kierroksen kuninkaiksi?

Kierroksen kuninkaat: Top 3
S: Kierroksen ehdoton kuningas on knallimies David Villa. Perässä seuraavat Portugalin voittomaalista vastannut, monipuolinen keskuspuolustaja Pepe ja Hollannille voittotorjuntoihin venynyt, kierroksen ykkösmaalivahti Edwin van der Sar, ainakin kuuluvat heidän joukkoonsa.
K: Olen samaa mieltä. Otetaan kierroksen muiksi kärkinimiksi Saksan keskikentällä onnistunut, monia tilanteita rakentanut Michael Ballack. Hän on jatkanut kisoissa siitä, mihin hyvällä valioliigan loppukaudellaan jäi. Toki tässä voisi puhua Tshekin profiilipuolustaja Ujfalusista, joka jaksoi repiä ja raastaa, Kroatian kärkimies Olicin energiasta, Portugalin João Moutinhosta ja avauskierroksen komeimman kuvion maaliin päättäneestä Wesley Sneijderista. Niin, ja Giovanni van Bronckhorstista, joka toteutti valmentajansa taktiikkaa 100-prosenttisesti ja kiitti vastuusta maalin muodossa. Mutta saisiko myös Juha Reini, Ylen asiantuntija, erityismaininnan tässä, kun hän on ollut varsin vakuuttava mutta samalla hauska raadollisen suorapuheisella kommentoinnillaan? Antaa esimerkkiä, ettei kaikkeen tarvitse suhtautua vakavasti, vaan asiantuntijakommentoinnissakin on sijaa pilkkeelle silmäkulmassa.
S: Reini on kuningas. Mies oli hyvä jo Mestarien liigan asiantuntijana, mutta on nyt noussut jo legendaksi. No, onkos avausotteluissa ollut yllättäjiä? Varsinaiset ottelutulosyllätyksethän ovat jääneet Hollannin vastuulle, kun ennakkosuosikit ovat suurelta osin pitäneet pintansa, ja isäntäjoukkueiden maalinteko on jäänyt aivan pienestä kiinni. Ruotsin voitto puolustavista Euroopan mestareista…se ei taida olla sitten kuitenkaan yllätys, vaikka Ruotsi löi päätään seinään pitkään. Sitten tuli Zlatan.

Yllättäjät
K: Joo, Zlatan tuli, ehkä tuo kahden maalin voitto on yllätys. Hollannin puolustajista täytyy yllättäjänä mainita etutoppari Andre Ooijer, hän piti aisoissa Tonin; ei mennyt paniikkiin, vaikka italialaiskolossi piti palloa boksissa ja suojasi hyvin. Kyllä Hollannin pitkän huiskea keskikenttämies Orlando Engelaar onnistui myös yli yleisodotusten, vaikka alla olikin mestareiden liigan karsintapaikkaan päättynyt hienonhieno kausi Twentessä. Ehkä aavistuksen yllättävää oli myös se, että Romanian valmentaja Piturca lähti niin puolustavalla, mutta sinänsä aktiivisella ja hyviin vastaiskuihin perustavalla ryhmityksellä Ranskaa vastaan, vaikka penkiltä löytyy taitoa rutkasti enemmän, mm. Dica ja Petre. Samoin, vaikka Kroatia saavutti 3 pistettä isäntäjoukkuetta vastaan, heille tuli yllättävän paljon ongelmia, kun Itävalta lisäsi höyryä ja nimenomaan kovensi fyysistä peliään: Modric otti lukua nurmenpinnassa toistuvasti ja Niko Kovac vaikutti väsyneeltä.
S: Yllättäjäksi esittäisin Saksan Lukas Podolskia, joka kovasta saksalaissikermästä erottui edukseen kahdella maalillaan, vaikka hän oli hyökkääjien nokkimisjärjestyksessä ennakkoon vasta neljäntenä. Yllätys oli myös Ranskan passiivisuus Romaniaa vastaan. Vaikka Romania pelasi hyvää, kontrolloitua peliä, oli Ranska kovin aseettoman oloinen. Etenkin Benzeman esiintyminen jäi vaisuksi.

Pettymykset
K: Ehkä on turhan aikaista tiputtaa Italia tähän pettymysten joukkoon, vaikka uskomatonta häsläystä heiltä nähtiinkiin. Uskon kuitenkin, että italialaiset, jos jotkut, tietävät, mitä voittaminen edellyttää ja he osaavat nostaa tasoaan tarpeen tullen. Sen sijaan Tshekin taitava laitapuolustaja Marek Jankulovski oli Sveitsiä vastaan tavallisten kuolevaisten joukossa, hänen pitää nostaa tasoaan, jos he mielivät jatkoon. Tshekki ehdottomasti tarvitsee ”Jankua” hyvin aloittaneen Libor Sionkon tueksi, silloin laitapeli on niiden todellinen vahvuus. Olin myös pettynyt Puolaan, se oli hajuton, väritön ja mauton. Kreikalta odotin myös innolla joissain ennakoissa uumoiltua aktiivista 4-3-3 -pelitapaa, mutta tyytyminen oli vanhaan tuttuun passiiviseen alakerran siirtelyyn.
S: Jos ei nyt suoranainen pettymys, ainakin petrattavaa on myös tuomareilla. Alkupeleissä on saanut tulla varoituksetta jaloille tilanteiden jälkeen. Tämä koitui mm. Alexander Frein kohtaloksi. Arvokisojen avauspeleissä nähdään tunnetusti hieman varovaisia pelejä, ja taso tulee kyllä paranemaan. Toivottavasti muut ottavat mallia Espanjasta ja Hollannista.

Katseet eteenpäin
S: Seuraavalla kierroksella on paljon pelissä, kun Sveitsi kohtaa A-lohkossa Turkin ja Tshekki Portugalin. Jos/kun Portugali peittoaa Tshekin, joskin Brückner onnistui viimeksikin vaihdoillaan kääntämään tiukan ottelun kulun Tshekin hyväksi, ja Sveitsi onnistuu maalipaikoissaan turkkilaisia vastaan, on isäntämaalla vielä hyvät saumat jatkoon. B-lohkossa puolestaan herkkupalana on Kroatia – Saksa, josta ei vauhtia tule puuttumaan. Zurawskia ilman jatkava Puola sen sijaan kohtaa Itävallan. Toivottavasti Itävalta jatkaa siitä, mihin sunnuntaina jäi…
K: Itävalta voittaa! On paikallaan kysyä, kuka pystyy järkyttämään Saksaa ja miten? Esimerkiksi heidän laitapelistään löytyy vaikka muille jakaa, Bernd Schneideria ei ole juuri ollut ikävä. Portugalin, Saksan, Hollannin ja Espanjan esitykset avausotteluissaan ovat olleet vakuuttavimpia. Paljon pitää vettä virrata Seinessä, että Gallian kukko laulaa. Romania-ottelusta he ansaitsivat korkeintaan pisteen, jos sitäkään. Samoin Italian valmentaja Donadonin on seuraavaan peliin otettava sekä Perrotta Camoranesin että De Rossi Ambrosinin tilalle avaukseen. Siitä tulevat tarvittavat energia- ja monipuolisuusannokset Romaniaa vastaan. Pelaako Romanian keskuspuolustus, Goian – Tamas, toisen hyvän ottelun peräkkäin? Hollannin onnistunut avaus tuo tummia pilviä Romanian jatkohaaveiden ylle, koska Italiakin on nyt ärsytetty karhu. Ranskan Domenechin on keksittävä keinoja Hollannin puolustajien, keskikentän ja vahvistuneen itseluottamuksen kampeamiseen, mutta kuinka tehdä se ilman 10-paikan pelaajaa? Oli surkuhupaisaa katsoa, kun Riberyn jakaessa palloa laidasta keskelle vetopaikat avautuivat 16-rajan tuntumassa Toulalanille ja Makelelelle…
S: Aivan, Ranskan keskikentän pohjalta ei hyökkäysapuja löydy verrattuna muihin ennakkosuosikkeihin: Saksan Ballack – Frings, Italian De Rossi – Pirlo ja Espanjan Cesc – Xavi. Benzeman, Maloudan ja tervetulleen Patrick Vieiran pitää totisesti onnistua, ettei Les Bluesin sijaan jälleen kentällä viilletä vain Le Bleu, hra Ribery. Ja jokohan Henry pääsisi areenalle? Ainakin D-lohkossa on luvassa jo ratkaisun makua, kun Espanja ottaa toisen voittonsa Ruotsin kustannuksella.

Tulokset
A: SUI – CZE 0-1, POR – TUR 2-0
B: AUT – CRO 0-1, GER – POL 2-0
C: ROM – FRA 0-0, NED – ITA 3-0
D: ESP – RUS 4-1, GRE – SWE 0-2