Jatkoparit selvillä

Mestarien liiga jatkuu 24.-25.2. ja 10.-11.3.2009 pelattavilla neljännesvälierillä. Jatkopareiksi arvottiin Sveitsin Nyonissa perjantaina 19.12.2008 seuraavat herkkupalat:

Internazionale v Manchester Utd.
Atlético de Madrid v FC Porto
Olympique Lyonnais v FC Barcelona
Arsenal FC v AS Roma
Villarreal CF v Panathinaikos FC
Real Madrid CF v Liverpool FC
Sporting v FC Bayern München
Chelsea FC v Juventus

Englantilaisseuroilla arpaonni oli kovanpuoleinen, samoin italialaisilla. Kylin suosikkijoukkueista sekä Blues että Atlético onnistuivat välttämään pahimmat sudenkuopat. Samoin Stefin hehkuttamat Barca ja Villarreal voivat olla tyytyväisiä arvonnan tulokseen. Vaikka Arsenal sai kovan vastuksen Romasta, lienee se vain mukavaa meidän lajia seuraavien kannalta.

Toivottavasti YLE on hereillä tiistaina 24. helmikuuta ja läväyttää ruutuun vauhdikkaan hyökkäyspelin spektaakkelin, Arsenal - AS Roma. Toisaalta huippuluokan tv-matsi olisi myös Internazionalen ja ManU:n kohtaaminen. Real Madrid - Liverpool taitaa olla vuorossa sitten maaliskuun toisena tiistaina, etenkin jos hra Hyypiä nostetaan pelaavaan ryhmään.

Mitä ajatuksia tuore arvontatulos teissä herättää?


Mutta koittakaahan joululomalla miettiä jotakin muutakin...ainakin välillä ;)
Mukavaa joulun aikaa!


~ FCC ~

Bordeaux suden suuhun

I Giallorossi, la Magica, i Lupi...rakkaalla lapsella on monta nimeä. Alkulohkovaiheen päättävää YLE:n tv-ottelua ennakoimaan sopii AS Romalle tuo jälkimmäinen lempinimi, “Sudet”! Roma on verrattomassa tikissä, kun alla on neljä voittoa putkeen Serie A:ssa, mukaan lukien Derby della Capitale, ja kaksi 3-1-voittoa Mestarien liigassa. Vierailija Girondins de Bordeaux joutuu suden suuhun.

Valmentaja Spallettin taito vetää oikeista naruista, mutta varsinkin joukkueen symbolin, Francesco Tottin, paluu ovat olleet ratkaisevaa roomalaisten uudessa tulemisessa. Roomalaisten pelitapa on kuitenkin arvaamaton, eikä se suinkaan nojaa yhteen pelaajaan, joskaan Tottin henkistä johtajuutta ei tietenkään sovi kyseenalaistaa. Bordeaux-valmentaja Laurent Blanc onkin jo saattanut sortua ennakkokäsitysansaan toteamalla Roman olevan yhtä kuin Totti.

Alkukausihan meni Italian liigassa totaalisen pipariksi, mutta nyt joukkue on kavunnut jo keskikastiin, voiton-parin päähän europaikoista. Bordeaux’n peli on myös myötätuulessa, kun ennen tiistai-iltaa ranskalaisilla on kolmen tappiottoman putki Mestarien liigassa. Vaikka Ligue 1:ssa joukkue on kärkikahinoissa mukana, tasureita on tullut liikaa. Kolmen ottelun voitoton putki katkesi kuitenkin viikonloppuna, joskin nihkeällä voitolla.

Kokoonpanoissa ei ole odotettavissa mitään ihmeellisiä muutoksia, joskin Roman montenegrolaiskärki Vucinicilla on ollut polvivaivoja. Onkin mielenkiintoista nähdä, pääsisikö avausmaalillaan Chievon upottanut, ranskalainen superlupaus Jérémy Menez Roman avaukseen. Hänhän on Gourcuffin seurakavereita Ranskan U21-maajoukkueesta. Bordeaux’n alakerta palaa maalivahti Ramén johdolla tuttuun kuosiinsa, mutta ehkä mielenkiintoisin kysymys on se, lähteekö Blanc hakemaan pakkovoittoa kahdella (Chamakh – Cavenaghi) vai yhdellä kärjellä (Chamakh)? Yhtä kaikki, Stadio Olimpicolta on lupa odottaa hienoa ottelua, jopa spektaakkelia, kun molempien viihdyttävä pelityyli, ”voitolla jatkoon” -panos ja taitavat keskikentät lataavat odotukset korkealle.

Seuraa heitä:
* Pelinpyörittäjät: Totti vs. Gourcuff
* Monipuoliset keskikentän ankkurit: De Rossi vs. Diarra
* AS Roman pelisysteemi, jossa pallo ja pelaajat liikkuvat ja numeroyhdistelmä (4-3-2-1) elää

Tulosveikkaus, AS Roma – Bordeaux:
Stefi: 3-2
Kyli: 3-1

Muut ottelut:
Chelsea vs. CFR Cluj 3-1
Panathinaikos vs. Anorthosis 1-1
Bremen vs. Internazionale 2-2
Basel vs. Sporting 1-1
Barcelona vs. Shakhtar 3-0
PSV vs. Liverpool 0-1
Marseille vs. Atlético 1-2
- -

Man. United vs. AaB 2-0
Celtic vs. Villarreal 1-1
Steaua vs. Fiorentina 1-3
Lyon vs. Bayern 2-2
Porto vs. Arsenal 2-2
Dynamo Kyiv vs. Fenerbahçe 2-1
Juventus vs. BATE 4-0
Real Madrid vs. Zenit 4-2

UEFA Vuoden joukkue 2008

Jalkapalloiluvuosi 2008 lähestyy loppuaan. On tullut aika muistella tämän värikkään jalkapallokauden tapahtumia ja arvioida eniten mieleen jääneitä pelaajia, komeimpia maaleja ja makeimpia mestaruuksia.

Vaikka vielä huomenna pelataan Mestarien liigan alkulohkojen päätöskierros, ja luvassa on vielä tukku sarjakierroksia ennen vuoden vaihdetta, tuttuun tapaan UEFA:n kotisivuilla voi jo äänestää vuoden joukkuetta: ”UEFA Team of the Year 2008”. Ota osaa äänestykseen!

FC Culture -blogissa voi myös käydä keskustelua aiheesta vastaamalla tämän uutisen kommenttiosioon:

Ketkä kolme pelaajaa nimeäisit vuoden 2008 jalkapallostaroiksi?

Minkä arvioisit vuoden 2008 jalkapalloteoksi...ManU:n tupla...Internazionalen kolmas peräkkäinen Scudetto...Zenitin UEFA Cup -voitto...Espanjan EM-kulta...pikkuhuuhkajien EM-kisapaikka...vai jokin muu? Kenties FC Culture -blogin perustaminen?

Mitä muuta jäi jalkapallorintamalta mieleesi pian päättyvästä vuodesta?

Nuoret, lahjakkaat ja ailahtelevat

Mestarien liigan alkulohkojen 5. kierroksella YLE:n tv-ottelussa asettuvat vastakkain taitavia nuoria pelaajia vilisevät Arsenal ja Dynamo Kyiv, jotka kuitenkin sortuvat aika ajoin ailahteleviin otteisiin. Mitä lieneekään luvassa nyt, kun Arsenal voi pestä kasvojaan varmistamalla jatkopaikkansa kiovalaisten kustannuksella ja Dynamo on puolestaan pakkovoiton edessä?

Molemmilla on alla tappio viime viikonlopulta kotimaan liigasta, kun Arsenal romahti Manchesterin kakkosseuralle, ja Kiova taipui maalilla Shakhtarille. Wengerin Arsulle häviö oli jo kauden viides, eikä viidestä viimeisestä liigapelistä ole saaliina kuin yksi voitto, joskin ManU:sta. Dynamo johtaa Ukrainan liigaa, ja edellisen kierroksen häviö oli – jos ukrainalaiskirjeenvaihtajaamme uskomme – tuomarin syytä ja muutenkin vain "työtapaturma". Mestarien liigassa Arsenal sen sijaan on Kiovan tasurin jälkeen pyyhkinyt nurmen niin Porton kuin Fenerbahcenkin toimesta. Dynamon komea Portugalin vierailu tuli mitätöidyksi Porton kuitattua 1–2-voiton Kiovassa edellisellä kierroksella.

Tiistaina energisen taitofutiksen ja voimakkaan prässin juhlaa himmentävät harmittavasti lukuisat loukkaantumiset. Dynamolta kotiin jäävät vauhdikas Ninkovic sekä valmentajan luottomiehet, keskikenttäpelaaja Mikhalik ja puolustaja Nesmachniy. Gunnersin toipilaslistalta löytyvät niin alkukauden komeetat Nasri ja Walcott kuin paras maalintekijä Adebayor. Katseenvangitsijoita kuitenkin riittää – pelataanhan Euroopan huipulla. Viihdyttävän jalkapalloillan takaavat kotijoukkueen kapteeniksi nostettu Cesc ja arvaamaton Van Persie. Vierasjoukkueen litmasmainen "Ukrainan Panenka", Artem Milevskiy, ja yritteliäs Bangoura eivät kuitenkaan juuri kalpene. Entä mitä tarjoaa Suomen maajoukkueen parhaimmistoon ja valmentaja Yuri Seminin lempipelaajiin kuuluva Roman Eremenko?

Taisteluparit:
Cescin taituruus vs. Vukojevicin sakset
Arsenalin puolustus on ollut Valioliigassa helisemässä. Pystyvätkö Gallas ja kumppanit ennakoimaan luovan Milevskiyn kuvioita?
Kummalta tulee voittoon vaadittavat pari huipputorjuntaa: Almunialta vai Bogushilta?

Tulosveikkaus Arsenal – Dynamo Kyiv:
Stefi: 2-0
Kyli: 1-2

Muut ottelut 25.–26.11.:
Zenit v Juve 1-2
BATE v Real 0-2
Villarreal v ManU 1-1
AaB v Celtic 1-2
Bayern v Steaua 4-2
Fiorentina v Lyon 3-2
Fenerbahce v Porto 3-1
- - -
Bordeaux v Chelsea 0-2
CFR Cluj v Roma 1-2
Inter v Panathinaikos 3-0
Anorthosis v Werder 1-0
Sporting v Barca 2-2
Atlético v PSV 3-0
Liverpool v Marseille 2-1
Shakhtar v Basel 2-0

Werderin voittotili auki

Tiistai-iltana on odotettavissa laadukasta germaanifutista ja Kreikan kuohuvaa verta, kun hyvän vireen löytänyt Werder Bremen kohtaa kotonaan kovaotteisen Panathinaikosin. Joukkueet ovat aloittaneet sarjoissaan tahmeasti, mutta tähän kamppailuun lähdetään selät suorina viikonlopun vahvojen esitysten jälkeen. Kauden ensimmäistä Mestarien liigan voittoa tavoitteleva Werder päätti neljän ottelun voitottoman putkensa kaatamalla Herha BSC:n rökälemäisesti, luvuin 5-1. Panathinaikoskin nappasi lauantaina voiton Panioniosista kolmen voitottoman ottelun jälkeen.

Edelliskierroksella bremeniläiset lähtivät Ateenan hornankattilasta piste mukanaan. 2-2-tasapeliin päättyneen ottelun hahmoja olivat kaksi kertaa kotiyleisöä huudattanut Evangelos Mantzios sekä Werderille pisteen ottelun lopussa pelastanut Hugo Almeida. Thomas Schaafin joukot saivat olla pisteeseenkin tyytyväisiä, sillä Panathinaikos hallitsi kuumaveristä kamppailua. Ykkösvahti Tim Wieseä tuurannut Christian Vander joutui venymään illan aikana useampiin huippupelastuksiin.

Kovista otteista on tullut varsinainen Panathinaikosin tavaramerkki tällä kaudella. UCL:ssä joukkue on rikkonut vastustajaa eniten – peräti 62 kertaa 3 pelissä – ja Bremeniäkin vastaan brittituomari Mike Riley joutui rauhoittamaan kreikkalaisjoukkuetta viidellä keltaisella kortilla. Auusssßßßccchhh!! Arsenalista Kreikan kentille saapunut Gilberto Silva ja tulisieluinen Georgios Karagounis muodostavat keskikentällä tehokkaan taisteluparin, jonka viikaterallissa eivät lasinilkat pärjää. Pehmeämpää kosketusta palloon edustaa joukkueen tämän kauden – ja myös kahden edellisen kauden – paras maalintekijä, Dimitrios Salpigidis. Iso menetys sen sijaan on toisen taiturin, itävaltalaisen pelintekijän ja vaparispesialistin, Andreas Ivanschitzin, poissaolo. Karagounis paikkaa kyllä hyvin vapareissa, mutta pelintekijästä näyttäisi olevan uupelo.

Werderin pelin sielu on taiturimainen brassi Diego, jonka kautta bremeniläisten peli pyörii. ”Köyhän miehen Deco” on tehtaillut tämän kauden seitsemässä Bundesliigan ottelussa viisi maalia ja kolme maalisyöttöä. Vielä Diegoakin vahvemmassa vedossa on ollut Grün-Weißeniin vuosien tauon jälkeen palannut Claudio Pizarro. Perulainen osui viime kaudella Chelsean paidassa vain kahdesti maaliin, mutta tänä syksynä tahti on ollut toinen. Verkko on heilunut Bundesliigassa jo seitsemästi kahdeksassa ottelussa! Maalinteko ei jää täysin Pizarron harteille, sillä myös Markus Rosenberg ja hurjasta vasuristaan tunnettu Hugo Almeida ovat paukutelleet maaleja tasaiseen tahtiin. Veikkaamme Werderin voittotilin aukeamista tehokkaan hyökkäyskaluston ja Per Mertesackerin johtaman tiiviin puolustuksen johdolla.

Seuraa näitä:
Tulossa on värikäs kamppailu: Molemmat joukkueet lähtevät ehdottomasti hakemaan voittoa, sillä Kyproksen komeetta Anorthosis karkaa varmasti pudotuspeleihin, jos joukkueet nuhjaavat tasurin. Interin jatkopaikkahan on käytännössä varma. Ottelussa tullaan näkemään kovia taklauksia ja korkealla kohoavia kyynärpäitä. Kortit eivät jää takuulla pölyttymään tuomarin taskuun.

Pizarro vs. Mantzios: Jatkuuko Pizarron huikea vire myös Mestarien liigassa vai jatkaako Mantzios siitä, mihin Ateenan illassa jäi?

Tulosveikkaus:
Kyli: 2-1
Stefi: 3-1

Muut ottelut:
Tiistai 4.11.
CFR Cluj – Bordeaux 1-0
Roma – Chelsea 1-1
Anorthosis – Inter 1-1
Werder Bremen – Panathinaikos 2-0
Sporting Lissabon – Shakhtar Donetsk 2-1
Barcelona – Basel 4-1
Liverpool – Atletico Madrid 3-2
Marseille – PSV Eindhoven 2-0

Keskiviikko 5.11.
AaB – Villarreal 1-2
Celtic – Manchester United 1-1
Fiorentina – Bayern München 0-2
Lyon – Steaua Bukarest 3-1
Arsenal – Fenerbahce 3-0
Dynamo Kiova – Porto 2-0
BATE Borisov – Zenit 1-2
Real Madrid – Juventus 1-1

Barca jatkaa - entä ketä muita?

Alkulohkot ovat puolimatkassa, kun kolme kierrosta on pelattu. Lohkotilanteet ovat jännittäviä, kun vain Katalonian ylpeys FCB on ainoa jatkopaikkansa käytännössä varmistanut seura. Yhdeksän pistettä oikeuttanee jatkopaikkaan! Muissa lohkoissa kärkipaikkaa pidetään seitsemällä pisteellä, ja loppuvuoden peleistä on lupa odottaa mitä herkullisimpia.

Ottelutahdin kiihtyessä, panosten kohotessa ja taiston tiukentuessa henkinen lujuus, materiaalin laajuus ja pelaajien luovuus nousevat arvoon arvaamattomaan. Erityisen jännittäviä ovat lohkot A, B, ja F. A-lohkossa maalinsa vielä puhtaana pitäneen Chelsean niskaan hengittävät sekä romanialainen yllättäjä Cluj että viikko viikolta otteitaan piristävä Roma. Lohkossa B Interin vanavedessä kakkospaikasta kisaavat bremeniläinen tasurikone ja Kyproksen tulisielut. F:ssä Fiorentinan eurojännityksen soisi jo päättyvän, mutta riittääkö sekään Lyonille ja Bayernille annetun kaulan kuromiseen?

Veikkaamme, että jatkoon heilahtavat A-lohkosta pintansa pitävä Chelsea ja Tottin herättämä AS Roma. B:ssä kauden vakuuttavimpiin kuuluva Inter menee menojaan ja seuraavasta aallosta jatkoon porskuttaa yllättäjä-Anorthosis. F:ssä müncheniläispomot Beckenbauer, Hoeneß ja Rummenigge saavat nukkua yönsä rauhassa - ainakin Euroopassa - kun "FC Hollywood" porhaltaa jatkoon näytöstyyliin, kakkosena jatkaa Gilardinon puskumaaleihin luottava Firenzen Viola. Uefa Cup -paikkoihin joutuvat tyytymään Cluj, Bremen ja Lyon.

C-, D-, E-, H- ja G-lohkoissa on epätodennäköisempää, että kunnollista tappelua sijoista 1-2 on enää luvassa. Uefa Cupin paikka on toki tärkeä, että sikäli panosta riittää lohkovaiheen viimeiselle kierrokselle asti! C-lohkossa Barca ja Sporting menevät jatkoon Shakhtarin otettua köniinsä kotipelissään. D-lohkossa Poolin ja Atléticon urut ovat auki jatkopeleihin. ManU:n ja Villarealin vakuuttava kulku E-lohkossa on tökännyt luun kurkkuun poikittain juuteille ja skoteille. Kovassa H-lohkossa Juve oli kuin olikin valmis palaamaan eurooppalaiseen huippufutikseen - kun taas Uefa Cupin viime kaudella valloittanut, Arshavinin tähdittämä Zenit selvästikään ei. Kokemus ratkaisee H:n jatkopaikat kuninkaalliselle Los Blancosille ja La Vecchia Signoralle. G-lohkossa Porton ja Dynamon vastakkaiset kuntokäyrät eivät jätä arvailulle sijaa. Slaavilainen jalkapalloilu on nyt sillä tasolla, että Portugalin ja Turkin liigan jengit jäävät auttamatta taakse. Arsenal karannee lohkon voittoon joka tapauksessa...vaikka marraskuun lopulla on vierailu "Pakkas-Ukon" luona viileässä Kiovassa.

Uefa Cup -kompensaatiota pääsevät lunastamaan uskoaksemme Shakhtar Donetsk, loppukirin ottava Marseille, eurokilpeään kirkastavat "Skotlannin Keltit" ja...tiukassa isoveljen ja pikkuveljen taistossa..."BeeBee" eli epäonnensa vihdoin kääntävä Zenit. Mutta ei panna BATEn osalta päätä pensaaseen, sillä joukkue on armottomassa vireessä. Valko-Venäjän liigassa Borisovin tilillä on jo 25 peräkkäistä tappiotonta ottelua, ja Valko-Venäjän mestaruus on tyrkyllä 3. kerran peräkkäin. G-lohkossa Fenerbache on ollut kova pettymys, ja radikaaleja muutoksia on tapahduttava, jotta edes Porto pysyy takana.

Alkukauden hienoimpia, uudempia pelaajatuttavuuksia ovat olleet ennakoimamme Sergio Agüero Atléticosta kolmella maalillaan, Werder Bremenin energinen saksanturkkilainen Mesut Özil, Benitezin rotaatioruletista tarpeekseen saanut, Juveen siirtynyt keskikentän ankkuri Mohamed Sissoko ja kenties elämänsä syksyä pelaava PSV:n #10 Danny Koevermans. Berbatov on sopeutunut komeasti uuteen seuraansa, se on sanottava. Joukkueidensa syöttökoneet Xavi, Juninho ja Lampard ovat alkukauden MVP:itä. Ehkä kuitenkin sellaisena erityispiirteenä voisi nostaa nuorten pelaajien onnistumisen, mikä jatkaa EM-kisoissa alkunsa saanutta rynnistystä eurofutiksen murrokseen. Täytyy lisäksi ihailla uusien "pikkuseurojen" mittelyä isompiaan vastaan.

Jälleen kerran Mestarien liiga on osoittanut raadollisuutensa ja kovuutensa. Ero kotimaan sarjapeleihin on järkyttävä. Auta armias, jos tulet otteluun huonosti valmistautuneena ja henkisesti epävakaana...Samoin on löydyttävä euroilta toisensa jälkeen kasvo, joka tulee kuin puskista, kun sitä vähiten odotetaan, ja niittaa joukkueelleen tarvittavan osuman tai antaa juuri sen avaavan tai ratkaisevan syötön. Vielä viimeisen vartin aikana on tultava käänteen tekevät 1-2 maalia. Ja hei: vastassa on paikka paikoin puolimaajoukkuetta tai jopa 11 maajoukkuetason taituria. Tuttuja ja tuntemattomampia. Nyt nähdyt jalkapallotapahtumat ovat tarjonneet komeita maaleja, erityisesti naamattomia kaukovetoja ja hienoja puskuja. Runsasmaaliset ottelut eivät ole olleet silmänlumetta, viime kauteen verrattuna on tässä vaiheessa viimeistelty neljä osumaa enemmän, ja mikä mukavinta, kierros kierrokselta enemmän. Marraskuun alussa jatketaan!

Alkukausi paketissa
Valmentajavelhot: Ketsbaia (Anorthosis) ja Wenger (Arsenal)
Superyllättäjät: Cluj, BATE ja Anorthosis
Karvaat pettymykset: Zenit, Marseille ja Fenerbache
Kuka ihmeen...?: Koevermans (PSV), Culio (Cluj), Mantzios (Panathinaikos), Llorente (Villareal) ja Sissoko (Juve)
Taattua terästä: Berba (ManU), Ruud (Real) ja Benzema (Lyon)

Tilastoista poimittua
Eniten torjuntoja: Sergei Veremko, Bate (18)
Eniten vetoja kohti maalia: Joseba Llorente, Villareal (9)
Eniten vetoja maalin ohi: Adrian Mutu, Fiorentina (9)
Eniten maaliin johtaneita syöttöjä: Juninho Pernambucano, Lyon (3)
Eniten paitsiossa: Emmanuel Adebayor, Arsenal (9)
Eniten rikkeitä: Barry Robson, Celtic; Alessandro Del Piero, Juventus; Mohamed Sissoko, Juventus (11)

Joukkue, jolla eniten vetoja kohti maalia: Villarreal (27)
Joukkue, jolla vähiten vetoja kohti maalia: Dynamo Kiev (4)
Joukkue, jolla eniten rikkeitä: Panathinaikos (62)
Joukkue, jolla vähiten rikkeitä: Arsenal (31)
Eniten pallonhallintaa: Barcelona (62 %)
Vähiten pallonhallintaa: Anorthosis (39 %)

~ FC Culture, Stefi ja Kyli ~

Titaanien taisto

Tiistai-iltana vastakkain ovat todelliset jättiläiset, kun Real Madrid kohtaa Juventuksen Stadio Olimpico di Torinolla. Mestarien liigassa joukkueet on totuttu näkemään aina pitkälle kevääseen ja finaaliin asti seurojen tie on vienyt peräti seitsemän kertaa.

Torino on ollut madridilaisille pelottava vierailukohde. Turpiin on tullut jo neljässä edellisessä kamppailussa. Edellisen kerran joukkueet olivat vastakkain kaudella 2004/05, jolloin Juventus eteni ensimmäiseltä pudotuskierrokselta jatkoon.

Nyt Realilla olisi loistava mahdollisuus kumota Torinon kirous, sillä Juventus on aloittanut kautensa todella vaisusti. Neljästä edellisestä ottelusta on saaliina ainoastaan kaksi tasapeliä. Valmentaja Claudio Ranierin huolia lisää entisestään se, että sairastuvalla makaa avainpelaajia, kuten Gianluigi Buffon, Mauro Camoranesi ja David Trezeguet. Real on porskuttanut La Ligassa mukavasti ollen ainoastaan kolme pistettä kärjessä kiitävää Valenciaa perässä. Lauantainakin tuli maukas voitto paikallisvastustaja Atleticosta. Voipi olla, että reilu voitto Juventuksesta vaarantaisi jo Ranierin jatkon Juven peräsimessä.

On myös mielenkiintoista nähdä, minkälaisen reaktion Fabio Cannavaron paluu torinolaiskatsomon eteen saa aikaan. Mies vaihtoi maisemaa Juventuksen tiputtua sarjaporrasta alemmaksi kevään 2006 sopupeliskandaalissa. Juventuksen riveistä löytyy Serie B -peleissä kärvistelleitä, seurauskollisia sotaratsuja, jotka haluavat tehdä illasta tuskallisen kokemuksen Fabiolle.

Kun pelaajalistaa katselee, nousee esille kaksi eurooppalaisen jalkapalloilun mammuttia. Odotettavissa on kamppailu kahden legendaarisen jalkapalloilijan, Alessandro Del Pieron ja Raul Gonzalezin, välillä. Vaikka edellisillä kausilla miesten ruuti ei ole aivan rutikuivaa ollut, on syytä muistaa, että nämä herrat ovat tehneet seuroilleen UCL:ssä yhteensä jo lähes sata maalia!

Del Pierolla on kokemusta Realin kaatamisesta. Muistakaamme kauden 1995/96 puolivälierät, jossa Del Piero johdatti Juventuksen historiansa ensimmäiseen voittoon valkopaidoista. Ja lopultahan Vanhan Rouvan kausi huipentui koko turnauksen voittoon. Olisiko Del Pierosta kääntämään vielä 12 vuoden jälkeenkin Juventuksen suunta oikeille raiteilleen?

Taisteluparit:
- Del Piero vs. Raul. Upottaako Raul Juventuksen syvälle suonsilmään vai oikaiseeko Del Piero Juventuksen suunnan?
- Chiellini vs. van Nistelrooy. Toppari Chiellini on noussut arvostettuun asemaan Italiassa. Kuumentaako Chiellinin fyysinen puolustuspeli van Nistelrooyn tunteet äärirajoille? Viikonlopun pelissä Atleticoa vastaan Ruud pamautti maalin, mutta otti pelissä myös punaisen kortin.

Tulosveikkaus Juventus-Real:
Kyli: 2-3
Stefi: 1-2


Muut ottelut, 1X2:
Tiistai 21.10.
Villarreal – AaB 1
Manchester United – Celtic 1
Bayern München – Fiorentina 1
Steaua Bukarest – Lyon x
Fenerbahce – Arsenal x
Porto - Dynamo Kiova 1
Zenit - BATE Borisov 1

Keskiviikko 22.10.
Bordeaux - CFR Cluj x
Chelsea – Roma 1
Inter – Anorthosis 1
Panathinaikos – Werder Bremen X
Shakhtar Donetsk - Sporting Lissabon 1
Basel – Barcelona 2
Atletico Madrid – Liverpool 1
PSV Eindhoven – Marseille 2

Jatkuuko Bayernin alamäki?

K: Achtung! Saapa nähdä, mitä tiistain Mestarien liigan tv-ottelusta tulee. Bayern München on pitkään aikaan todellisessa suossa kotimaan liigassaan, ja Olympique Lyonnais porskuttaa puolestaan totutussa myötätuulessa Ligue 1:ssä. Molemmat avasivat UCL-kampanjansa hyvin: Bayern vierasvoitolla Romaniassa ja Lyon komean loppukirinsä ansiosta kotitasurilla Violaa vastaan.
S: Geradeso! Lyonilla on kyllä oivat mahdollisuudet järkyttää Allianz-Arenan yleisöä ja keikuttaa Klinsin valmentajapallia. Kuntokäyrät ovat lähes päinvastaiset, mutta müncheniläisten rutiini on toki eri kaliiberia, ja pelaajistossakin heillä on etu. Myös tilastot ovat saksalaisten puolella. Mestarien liigassa Bayern München on aloittanut tavallisesti kahdella tai kolmella voitolla, joskin edellinen vastaava ottelu päättyi syksyllä 2003 1-2 ranskalaisille. Lyon on onnistunut mainiosti viime vuosina Mestarien liigan vieraspeleissään, ja lähtökohtaisesti vastakkain ovatkin kova kotijoukkue ja hyvä vierailija.
K: YLE on valinnut nyt jännittävän ja ennakkoon hyvinkin ympäripyöreän kamppailun tv-matsikseen. Bayernin paineet ovat tajuttomat, kun alla on 2-5-katastrofitappio kotona Werder Bremenille – jossa Bayern sai vasta viimeisellä vartilla kaksi kosmeettista osumaa – sekä tukkoinen 1-0-tappio lauantailta Hannoverin vieraana. Isoimmat ongelmat saksalaisjätin pelissä ovat alakerrassa, jossa eletään vuotta yksi jälkeen Kahnin. Nuori ja ainakin kauden alkuun asti lupaavana pidetty Michael Rensing ei ole onnistunut lunastamaan odotuksia, vaan viime kierroksilla häneltä on nähty jopa suoranaisia mokia. Milloinkohan Butt saa mahdollisuuden maalinsuulla? Hannoveria vastaan Klinsmann lepuutti Luciota, van Buytenia ja Zé Robertoa, joskaan he eivät vakuuttaneet Bremen-tappiossakaan.
S: Kyllä syyttävän sormen voi kohdistaa myös Klinsmanniin. Buddha-patsaineen ja vapaa-aikakeskuksineen baijerilaisten rutiineja muuttanut legenda teki kauden alussa turhan rohkeita vetoja fläppitaulun ääressä. Hän alkoi peluuttamaan Bayernia 3-5-2-taktiikalla, mikä ei ole toiminut alkuunkaan. Lyon on kuitenkin sen verran tulivoimainen joukkue, että uskon Bayern-miehistön pelaavan varovaisemmalla 4-4-2-ryhmityksellä.
K: Lyonilla on useita Ranskan maajoukkuepelaajia, kuten Jean-Alain Boumsong, Sidney Govou ja Jérémy Toulalan. Kovin kaveri on kuitenkin jo kuudesti liigassa osunut Karim Benzema. Heh, Toulalanilla on nyt hyvä paikka näyttää meille kyntensä, otimmehan hänet aika lailla hampaisiimme EM-kisoissa!
S: Pelityyleiltään joukkueet ovat varsin erilaisia, ja ainakin toissa viikonloppuna bremeniläisten pystysyötöt linjan taakse olivat myrkkyä hitaasti kääntyville Bayern-pakeille. Toimisivatko vastaiskut myös tiistaina? Fiorentinaa vastaan Lyonilta löytyi myös muutama maukas vaparikikka, ja joukkue onkin tehnyt kauden 12 liigamaalistaan seitsemän erikoistilanteista. Juninhon toipuminen takareisivammasta toisi Rensingille vaparitilanteisiin vielä lisää pelotetta.
K: Nöyrä Claude Puel voi saada todellisen sulan valmentajan hattuunsa europeleistä peittoamalla Klinsmannin miehistön.
S: Vai palaakohan FC Bayern sittenkin ruotuun ja normaalitasolleen? Toinen perättäinen konttaaminen kotiottelussa toisi jo Oktoberfestillekin ikävän jälkimaun.

Kaksinkamppailut:
- Tekeekö Demichelisin kovaotteinen puolustuspeli Benzeman aikeet tyhjiksi?
- Onko virheherkästä Boumsongista lainkaan vastusta B. Münchenin kolossimaiselle kärkiparille Toni – Klose?
- Kumpi nuorista maalivahdeista onnistuu tekemään tarvittavat voittotorjunnat: Rensing vai Lloris?

Tulosveikkaus:
Stefi: Bayern München – Olympique Lyonnais 1-1
Kyli: Bayern München – Olympique Lyonnais 1-1

Muut ottelut, 1X2:
Tiistai 30.9.
Zenit St Petersburg v Real Madrid x
AaB v Man Utd 2
Villarreal v Celtic 1
Fiorentina v Steaua Bucuresti 1
Arsenal v FC Porto 1
Fenerbahce v Dynamo Kiev 1
BATE Borisov v Juventus 2

Keskiviikko 1.10.
CFR Cluj-Napoca v Chelsea 2
Bordeaux v Roma 2
Anorthosis Famagusta v Panathinaikos 1
Inter Milan v Werder Bremen x
Shakhtar Donetsk v Barcelona 2
Liverpool v PSV Eindhoven 1
Atlético Madrid v Marseille 1
Sporting Lisbon v FC Basel 1

Scolarin tulikaste nro II

S: YLE aloittaa tiistai-iltana Mestarien liiga -televisioinnit ottelulla Chelsea FC – Girondins de Bordeaux. Millainen kamppailu Lontoon illassa on luvassa?
K: Stamford Bridgelle saapuu yllätysvalmis joukkue, joka on kieltämättä Ranskan Ligue 1:n parhaimmistoa, mutta omalla tasollaan esiintyessään Bluesilla ei pitäisi olla hätää. Ei ole olemassa osa-aluetta, jolla Valioliigaa johtava kotijoukkue ei olisi vieraitaan edellä niin yksilö- kuin joukkuetasolla.
S: Kyllä minunkin vaakakuppini kallistuu vahvasti Chelsean suuntaan. Bordeaux’lla on sarjakausi alkanut yskähdellen, ja Chelsean kotitaika on vahva niin eurokentillä kuin Valioliigassa. Vaikka viime syyskuisessa startissa Rosenborg onnistui pitämään kotijoukkueen tasoissa, ovat sinipaidat nyt hereillä. Tosin, Bordeaux-tasuri olisi Chelsean kolmas perättäinen tasapeli ranskalaisjoukkuetta vastaan.
K: Joukkueet kohtaavat nyt ensi kerran Euroopan kilpakentillä, ja Bordeaux’n saldo englantilaisjengejä vastaan on huono. Gironden pojat ovat kärsineet maalinteko-ongelmista Euroopassa. Tasoeron puolustavien Valioliiga- ja Ligue 1 -kakkosten kesken tulisi näkyä tulostaululla. Mielenkiintoista on se, että molemmat valmentajat saavat tulikasteensa Mestarien liigassa, sekä Luiz Felipe Scolari että Laurent Blanc ovat siinä mielessä samalla viivalla.
S: Mutta vain siinä. Big Philin näytöt ovat omaa luokkaansa, ja uudet ympyrät hän on ottanut Valioliigassakin näyttävästi haltuunsa. Blancille ei edelliskauden UEFA Cupin peleistä ehtinyt mahdottomasti kokemusta karttua. Chelsea joutuu otteluun ilman keskikentän työmyyräänsä, Essieniä, mutta Ballack sen sijaan palaa kehiin. Molemmat lähtevät kamppailuun varmaankin yhdellä puhtaalla kärjellä. CFC:llä se on Nicolas Anelka, ja Bordeaux’lla kolmesti liigassa osunut Cavenaghi. Hän on nokkimisjärjestyksessä Chamakhia edellä. Drogba aloittaa penkiltä, koska on vasta sellaisessa 20–30 minuutin tikissä.
K: Yhden kärjen peli passaa Bordeaux’lle, koska tällöin Alou Diarra, vaikka verraton ankkuri onkin, saa paremmin tukea muilta Lampardia ja Decoa vastaan. Bordeaux’n näkyvin pelaaja löytyy keskikentältä. Valtaosan hyökkäyksistä käynnistää vastikään maajoukkuedebyyttinsä saanut, 22-vuotias Yoann Gourcuff, jonka Blanc sai lainaan AC Milanista. Ranskalaislupaus uhkuu pelihaluja, sillä läpilyönti AC Milanin paidassa jäi vielä tekemättä. Toinen mielenkiintoinen vahvistus on argentiinalainen laitapuolustaja, aiemmin mm. Leverkusenissa esiintynyt Diego Placente. Aktiivisesti pelin tekemiseen ja hyökkäysten päättämiseen osallistuvat myös Wendel, Menegazzo ja Gouffran. Ranskalaisten maalivahti Ulrich Ramé on paljon vartijana, sillä Diawaran johtama puolustuslinja ei ole ollut Ligue 1:n vakuuttavimpia.
S: Chelseallakin on viime peleihin vakiintunut nippu, joka pystyy luomaan tilanteita liukuhihnalta ja hallitsemaan otteluita. Tärkeimmät pelaajat ovat elokuun pelaajaksi valittu, kahden maalin ja syötön mies, Deco, sekä Lampard, joka hakeutuu hanakasti vetopaikkoihin. Joe Cole noussee alkukauden suorituksillaan avaukseen, samoin Malouda. Keskikentän täydentää John Obi Mikel, mikäli Ballack aloittaa vaihtopenkiltä. Puolustuslinja on tuttu, ellei Scolari halua antaa Alexille yhden kokonaisen kovan pelin ennen viikonlopun ManU-kohtaamista. Terryhän nappasi itselleen kotimaan pelikiellon viikonloppuna.
K: Blues lähtee otteluun aavistuksen siipirikkona, kun taas vierailla on alla hyvä tasuri Marseillea vastaan. Jos joskus, juuri tiistaina Bordeaux voi Chelseaa horjuttaa. Vaan enpä jaksa uskoa siihen.

Kaksinkamppailut:
- Onnistuuko suurseurojen kiikarissa ollut Alou Diarra pysäyttämään Frank Lampardin, entäpä Decon?
- Ehtivätkö joukkueiden hyökkäysintoiset laitapuolustajat myös alakerran hätiin?
- Kumpi osuu: Anelka vai Cavenaghi?

Tulosveikkaus:
Stefi: Chelsea – Bordeaux 2-0
Kyli: Chelsea – Bordeaux 2-0

Muut ottelut, 1X2:
Tiistai 16.9.
AS Roma v CFR Cluj-Napoca 1
Panathinaikos v Inter Milan 2
Werder Bremen v Anorthosis Famagusta 1
FC Basel v Shakhtar Donetsk X
Barcelona v Sporting Lisbon X
PSV Eindhoven v Atlético Madrid 2
Marseille v Liverpool X

Keskiviikko 17.9.
Man Utd v Villarreal 1
Celtic v AaB 1
Steaua Bucuresti v Bayern Munich 2
Lyon v Fiorentina 2
FC Porto v Fenerbahce 2
Dynamo Kiev v Arsenal 2
Real Madrid v BATE Borisov 1
Juventus v Zenit St Petersburg X

Tervetuloa Tsämppiönsliigaan!

S: EM-kisoista on toivuttu – nyt alkaa Euroopan seurajalkapalloilun helmi, UCL. Jälleen taitaa olla luvassa komea kausi, vai mitä?
K: Jo vain! EM-kisoissa loistaneet ja flopanneet vanhat ja uudet starat sekä sarjakautensa komeasti aloittaneet joukkueet ja pelaajat avaavat uuden areenan suorituksilleen ja alkavat tapella maineesta ja mammonasta. Oman mausteensa 32 joukkueen UCL-kauteen tuo myös suuri "pikkuseurojen" ja ensikertalaisten määrä, vaikka edelliseen ja sitä edelliseen kauteen verrattuna mukana on 19 tuttua seuraa.
S: Näin on. On se vaan kumma, että suomalaisjoukkuetta ei pääse mukaan, mutta sellaisia "never-heard" -jengejä on mukana yllättäjinä. Tänä vuonnahan tulee kuluneeksi 10 vuotta siitä, kun HJK pääsi kekkereihin mukaan ja esiintyi siellä pirteästi. Vaan ensi kaudesta lähtien urakan pitäisi helpottua tai järkeistyä, kun pienempien futismaiden mestarit pelaavat toisiaan vastaan - vai jättävätkö norjalais-, ruotsalais-, tanskalais-, valkovenäläis-, sveitsiläis- ja latvialaisjoukkueet silloinkin meikäläiset nuolemaan näppejään.
K: Kyllä täytyy valaa uskoa suomalaisjengeihin. Interillä, Klubilla ja Hongalla menee nyt lujaa. Tärkeätä olisi päästä toistuvasti ainakin UEFA Cupiin. Viimeinen oljenkortemme tällä eurokaudella on se, että FC Honka nitistää viime vuoden La Ligassa 6. yltäneen ja vastikään kovasti vahvistuneen Racingin ja selviytyy UEFA Cupin lohkovaiheeseen, mantereen 2. arvostetuimpaan seurajoukkuekilpaan. Mutta palataksemme tähän varsinaiseen Mestarien liigaan...
S: Niin! Kahdeksasta alkulohkosta yksikään ei vaikuta perinteiseltä "kuolemanlohkolta", ehkä tuo D-lohko on ennakkoon tiukin, ja siinä saadaan kahta jatkoon menijää odotella viimeiselle kierrokselle. Samoin kenties kovimmassa F-lohkossa on kiharaisempaa. Toivottavasti niin sanottuja turhia otteluita olisi mahdollisimman vähän...tai voitostahan saa monta miljoonaa, joten turhiahan nämä eivät varmaan ikinä ole.
K: Lohkot vaikuttavat ennakkoon hyvin tasaisilta, kovia kotijoukkueita, ja toisaalta monella huippuseuralla on alkukaudesta avainpelaajia loukkaantuneina. Ainahan noita yllätyksiä toivoisi...
S: ...Mutta ei niitä nyt kyllä kovin montaa luvassa ole. Käsikirjoituksesta ei varmaankaan paljon tulla poikkeamaan, erot ovat niin suuria. Yllätys sinänsä on kyllä sekin, jos yhtään yllätystä ei nähdä. Potentiaalisin yllättäjä pienimmistä seuroista on mielestäni kyproslainen Anorthosis, joka vie fanaattisen kotiyleisönsä turvin pisteitä ainakin Werder Bremeniltä ja Panathinaikosilta. Kuumia pelejä nuo kreikkalaisten ja kyproslaisten kohtaamiset, vielä kun Fenerbahce olisi B-lohkossa, heh!
K: UCL-tulokkaista sen sijaan Valko-Venäjän ylpeydellä, BATE Borisovilla kävi järkyttävän huono arpaonni, kun H-lohkon kumppaneiksi tulivat yksi ennakkosuosikeista – Real, Eurooppaa valloittava Zenit ja futiseliittiin palaava Juve. Taitaa mennä lipputulojen metsästykseksi tämä kausi. Ehkä Shakhtar Donetskista C- ja Celticistä E-lohkossa on yllättäjiksi.
S: Joo-o, mutta katsotaanpa kaikki lohkot ja niiden jatkajat kerralla, tuleeko meillä hajontaa?
K: Tulee varmaan, mutta A-lohko on selviö: jatkoon Chelsea ja AS Roma, Bordeaux jatkaa Uefa Cupin pudotuspeleissä. B-lohkossa taisteluiden jälkeen päädytään siihen, että Inter Milano ja Werder pääsevät 16 parhaan joukkoon ja Panathinaikosin rutiini ohittaa kyproslaiset. Sen sijaan C-lohkosta veikkaan jatkoon Barcaa ja Sportingia.
S: Jaaha, mää uskon, että Iberian rintaman kyllä hajottaa Ukrainan Shakhtar, jolla on hyviä pelaajia. Basel on, aivan oikein, statisti. D-lohko on maukas, mielenkiintoisin, eikä Pool mene mitenkään heittämällä jatkoon, vaikka viime vuosina eurokentillä on onnistunutkin. Liverpoolilaiset klaaravat homman kuitenkin ja saavat seurakseen Madridin kakkosseuran. Marseillen kohtaloksi jää Uefa Cup. Eindhovenista ei tänä vuonna ole mihinkään.
K: Nyt ei haittaa yhtään, vaikka Poolin pelejä YLE suosisikin, kun mukana ovat myös yllätysvalmis Marseille ja perinteikäs suurseura Atlético! Jos Pool ei saa peliään kulkemaan alusta lähtien, Marseille on valmiina nappaamaan jatkopaikan nenän edestä. Viime kaudellahan Pool ja OM olivat samassa lohkossa, eivätkä englantilaiset saaneet kolmesta ekasta pelistään kuin pisteen, mutta toki paransivat sitten loppua kohden edeten aina välieriin. E-lohkosta antaisin jatkopaikat ManU:lle ja Villarealille. Celtic jää kuin jääkin rannalle jatkopeleistä. Tanskalaisen AaB:n heikko kotimaan kauden aloitus näyttänee suunnan myös eurokentille.
S: Eei. Kyllä Brittein Saarten molemmat suurseurat heilahtavat jatkoon! Keltaisen sukellusveneen potkuri ei nyt aivan riitä jatkopaikkaan. F-lohkosta lupailen jatkopaikkaa ainakin Bayern Münchenille, joka viime kaudesta sisuuntuneena, hävisihän se sekä alkulohkon jatkopaikkansa että UEFA Cup -finaalipaikkansa, menee tänä vuonna pitkälle. Toinen jatkaja on ranskalainen Lyon. Viola lienee tyytyväinen europaluussaan Uefa Cup -paikkaan.
K: Pah, nyt on kuule lyonilaisten vuoro jäädä alkulohkoonsa, kuusi vuotta putkeen he ovatkin saaneet edetä, mutta nyt kantona kaskessa ovat sekä Fiorentina että Romanian puoli maajoukkuetta, Steaua Bukarest. Lisäksi alakerrasta ovat vaihtaneet maisemaa seuraikoniasemaan nousseet Coupet ja Müller. Minäkin uskon müncheniläisiin, ja toisena: Firenze jatkoon. G-lohkossa on myös tasaista, mutta kahden kovan koutsin taito on ylitse muiden: Wengerin "lupaavimpien junnujen akatemia" Arsu ja EM-kultavalmentaja Aragonésin Fener etenevät 16 parhaan sakkiin. Porto on varsin eri jengi kuin mestaruusvuonna 2004, ja kun vielä Quaresmakin vaihtoi B-lohkoon ja Milanoon, ei luvassa ole oikein muuta kuin vierastappio pakastuvassa Kiovassa...
S: Viimeisessä lohkossa olemme yksituumaisia. Jatkoon selviävät Real Madrid ja Pietarin Zenit. Juve hakee vielä Serie B:hen tiputtamisen jälkeistä asemaansa, vaikka siellä hyviä pelaajia onkin. Ehkä ensi vuonna sitten...
K: Kyllä näin on. Juven ja Realin kohtaamisissa ei vielä liene samaa hohtoa kuin joskus 1990-luvulla. Nevalta tuulee, esimakua saatiin jo Super Cupissa. Jatkopeleistähän ei tunnetusti vielä tiedä, koska ne arvotaan erikseen, mutta ehkäpä Final Fourin voisimme veikata...Sanoisin, että välierissä ovat suosikkini Chelsea, Real (joka tosin ei vakuuttanut La Liga -avauksessa Deporia vastaan), Bayern München (josta en kylläkään pidä kuin Tonin ja Riberyn osalta) ja yllättäjä Fenerbahce. Muita mustia heppoja ovat Sporting Lissabon, Atlético Madrid ja Zenit.
S: Heppoista! Semeissä ovat vastakkain Bayern, kuivan kauden päätöstä toivova Barcelona, Italian jo valloittanut Inter Milano, sekä Chelsea. Maalikuninkuuden voittaa Internazionalen Zlatan ennen FCB:n Messiä ja Bluesin Drogbaa. Vai...?
K: Mjaa, eniten maaleja tekee Lampard, ja häntä säestävät listoilla Fenerbahcen Semih ja Realin Ruud. Eikä Luca Toniakaan kannata kuopata, vaikka EM-kisat menivätkin alakanttiin. Nostetaanpas vielä muutamia seuraamisenarvoisia pelaajia esille. A-lohkosta kannattaa tarkkailla Chelsean Decoa, joka on aloittanut hienosti Valioliigassa, Roman kookasta kärkimeistä, Vucinicia, sekä Bordeaux’n ankkuria, "köyhän miehen Vieiraa", Alou Diarraa.
S: B-lohkossa Interillä on ehkä maailman inhottavin kärkipari Adriano-Zlatan, sekä yksi lupaavimpia italialaispelaajia, Balotelli. Bremenin Diego, "köyhän miehen Deco" tappelee keskikentän herruudesta, ja Panathinaikosin peliä pyörittää itävaltalainen Ivanschitz. Yksi mies ylitse muiden Anorthosisin menestyksen takana lienee vanha tuttu Traianos Dellas.
K: Sen sijaan Barcan uusista kasvoista mielenkiintoisin on Dani Alves, laitapelaajien aatelia. Laitapeli on muutenkin C-lohkossa arvossaan, kun Donetskille maaleja keskittelee EM-kisoissa onnistunut Darijo Srna. Sportingin peliä pyörittää puolestaan driblailun mestari João Moutinho.
S: D-lohkossa hengitys pysähtyy, kun pallo pelataan Liverpoolin El Niñolle, ja Atleticossa peli kulkee Simãon, Agueron sekä kovapotkuisten Manichen ja Mariano Pernían kautta. PSV:n kaikki kaikessa taitaa olla työmyyrä Timmy Simmons. Marseillella on useita hyviä pelaajia kuten teräsvasuri Taye Taiwo ja vaarallinen kärkimies Niang. E-lohkossa katseet kiinnittyvät ManU:n tuoreimpaan ja kauden ainoaan hankintaan, Dimitar Berbatoviin. Saapa nähdä, onko hänestä tiukkojen pelien ratkaisijaksi. Celticiin uskon siksi, koska siellä on Aasian kovin futaaja, Shunsuke Nakamura. Villarealin avainmiehinä ovat toisaalta tutut Marcos Senna, Nihat ja Cazorla, mutta myös uudempi kasvo, superlupaus, Matías Fernández. Tanskalaisen Aalborgin laitapuolustaja Kasper Bogelund on joukkueensa parhaimmistoa.
K: F-lohkosta löytyy myös paljon seurattavaa; Riberyn asenne, kolossimainen Toni, Scweinsteigerin energisyys, Benzeman Euroopan valloitus osa II, balsamia EM-haavoilleen hakeva Mutu sekä Romanian maajoukkueen vankka keskuspuolustus Radoi – Goian. Lohkon paras maalivahti on Fiorentinan boheemi Sébastien Frey. G-lohkosta nostaisin esille Arsenalin keskikentän aisaparin Nasri – Cesc, ja Fenerbahcen ihmemies Semih Sentürkin. Roman Eremenkolle on varmaankin luvassa peliaikaa kiovalaisten paidassa.
S: Sitten on vielä tuo H-lohko, jossa Real Madridin lentävät hollantilaiset Wesley Sneijderin ja Rafael van der Vaartin johdolla koettavat kammeta Giorgio Chiellinin johtamaa torinolaispuolustusta sekä Arshavinin ja Tymoschukin Zenitiä. BATE:lta ei aivan just nyt tuu mieleen ketään...
K: No niin 125 ottelun urakka – täältä tullaan!

UEFAn Mestarien liiga 2008-2009

Tervehdys arvoisat lukijamme ja jalkapallon ystävät!

Saamanne pitää! Kuten neuvoa antava kansanäänestyksemme opasti, meidän kannattaa seuraavaksi käydä keskustelua syyskuun puolivälissä käynnistyvästä Mestarien liigasta, jossa ottavat toisistaan mittaa Euroopan parhaat seurajoukkueet. Se on arvostetuin seurajalkapallokilpailu maailmassa.

Puolustava mestari on Manchester United, joka onnistui nitistämään Chelsea FC:n viime toukokuisessa, Moskovassa pelatussa loppuottelussa rangaistuspotkukilpailun jälkeen.

Alkavalla kaudella mukana on useita lilliputti-ensikertalaisia kuten BATE Valko-Venäjältä, Anorthosis Kyprokselta, AaB Tanskasta ja FC Basel Sveitsistä, sekä kaksi joukkuetta Romaniasta, mutta suomalainen TamU ei onnistunut kampeamaan Slovakian mestaria, joka tosin sittemmin kompastui 3. kierroksella paluun eurokentille tekevään Juventukseen. Mielenkiintoisia tuttavuuksia La Vecchia Signoran lisäksi ovat mm. Serie A -kumppani Fiorentina, Madridin kakkosseura Atlético, EM-kultaan Espanjan valmentaneen Aragonésin Fenerbahce ja Romanian mestari CFR Cluj. Toki mukana on Euroopan kestomenestyjiä ja suurseuroja, ManU, Chelsea, FCB, Internazionale, Real Madrid, Bayern München, Liverpool, AS Roma ja Arsenal, jotka ennakkosuosikkeina kauteen luonnollisesti lähtevätkin.

Tänään torstaina 28.8.2008, kun 3. karsintakierros on pelattu ja lohkovaiheen joukkueet ovat selvillä, arvotaan alkulohkot. Arvonta tapahtuu Monacossa klo 19 Suomen aikaa. Eurooppalaisen huippujalkapalloilun startti saadaan perinteiseen tapaan UEFAn Super Cup -finaalilla, joka pelataan perjantaina 29.8. Monacossa. Samalla saadaan selville jotakin kahden UCL-joukkueen voimasuhteista, kun vastakkain ovat UEFA Cupin viime vuonna käärinyt Zenit Pietarista ja UCL-mestari Manchester United.

Intensiivistä ja kiehtovaa Mestarien liigakautta.


~FC Culture, Kyli & Stefi~

EURO2008 – perintöä odotellessa

K: No niin Stefi, kisat ovat ohitse, ja meidänkin blogiurakka alkaa olla paketissa. On vielä viimeisen summaamisen aika.
S: Näinpä tosiaan. Nopeastihan tuo kolmeviikkoinen livahti, ja tämä bloggaaminen toden teolla tempaisi mukaansa. Eihän me etukäteen ajateltu näin tiiviisti ja intensiivisesti kisoista kirjoittaa.. Toivon, että saimme tartutettua kipinää ja lisäfiilistä myös muihin lajia seuraaviin. Toki moni heistä oli meidän kaveripiiriä jo ennestään, ja nyt varmasti entistä tiiviimminkin, mutta olihan kommentoijina myös yllättäviä tuttavuuksia.
K: Ja sen olen kuullut lajia seuraavilta, että blogia on käyty silmäilemässä, vaikka kommentoimaan ei olekaan rohjettu. Ja hei: tämähän oli vasta ensimmäinen viritys, ja peli on avattu. Mutta asiaan. Millaisina koit nämä EM-kisat, mitä muuta niistä jäi käteen kuin Espanjan kauan odotettu Euroopan valloitus?
S: Paljonkin! Tasoltaan tämä oli kova turnaus, peli oli näyttävää, ottelutapahtumista pystyi löytämään monipuolisia asioita ja yllätyksiäkin saatiin todistaa. Erityisen mukavaa näissäkin kisoissa oli se, että jälleen jalkapalloilevalle maailmalle esiteltiin liuta uusia, tulevia ronaldoja, ronaldinhoja, zidaneita, totteja ja vieiroja. Että sikäli olimme kartalla miettiessämme nuorten pelaajien kansainvälisiä läpimurtoja ja maajoukkueiden sukupolvenvaihdoksia etukäteen kisojen teemoiksi. Erityisesti pudotuspeleissä nähtiin lisäksi runsasmaalisia koitoksia, mutta pettymys oli, että moni maalintekijäkandidaatti jäi kokonaan ilman osumia (mm. Toni, Frei, Benzema, Gomez, Anelka, Larsson) tai urakoi yhden vaivaisen maalin (mm. Henry, Koller, N. Gomes, C. Ronaldo, Mutu).
K: Yksi syy joidenkin avainmiesten pettämiseen voi olla uusien avainmiesten ilmaantuminen. Etenkin näitä kisoja värittivät useat monipuoliset ja nykyaikaiset tasapainottavat tai jopa puolustavat keskikenttämiehet, jotka nol(l)asivat huippujoukkueiden huippupelaajien pelinrakentelun oikea-aikaisilla ja tarvittaessa raisuillakin taklauksillaan, pallonriistoillaan ja syötönkatkoillaan. Esimerkiksi Marcos Senna, Mehmet Aurelio, Sergei Semak, Orlando Engelaar, Armando Petit ja Daniele De Rossi pimensivät vastustajien pelintekijät illasta toiseen. Lisäksi he osallistuivat kiitettävästi myös pelinrakenteluun ja hyökkäysten tukemiseen. Toivottavasti tämän pelipaikan taitajat saavat entistä enemmän huomioita laitakiitäjien, dribblailevien hyökkääjien, pääpelivoimaisten puolustajien ja huipputorjuntoihin venyvien maalivahtien rinnalla. Ainakin mestarijoukkue Espanjan pelissä Sennan pallonriistot ja syötönkatkot olivat avaintekijä nopean suunnanmuutoksen mahdollistamisessa ja sitä kautta paineen siirtämisessä vastustajan päätyyn ennen kuin siellä ehdittiin ryhmittyä puolustusasemiin.
S: Mitenköhän meidän Aki Riihilahti, Markus Heikkinen, Pekka Lagerblom ja Jari Ilola olisivat pärjänneet Ballackia, Arshavinia, Ardaa tai vaikkapa Modricia vastaan? Suomihan jäi karsinnoissa vain karvan verran lohkon voittaneesta, mutta kisoissa kontanneesta Puolasta ja kohtuulliset kisat pelanneesta Portugalista. Yllättävä Azerbaidzhan-tappio Bakun maaliskuisena iltana oli kuin olikin kohtalokas. Syyskuun 10. käynnistyvissä MM-karsinnoissa urakka ei ainakaan helpotu!
K: No ei! Vastaan kirmaavat EM-II Saksa, EM-semifinalisti Venäjä sekä Berti Vogtsin valmentama Azerbaidzhan-peikko. Lohkon täydentävät lilliputti-Liechtenstein ja sukupolvenvaihdoksen kokenut Wales. Suomen selviytyminen Etelä-Afrikkassa kesällä 2010 miteltäviin MM-kisoihin on unelma, joka on toki mahdollinen, mutta aika…no enpä sano mitään. Olenhan optimisti-romantikko.
S: Pidän todennäköisempänä jopa sitä, että YLE tai Alma Media lähettäisi meidät MM-kisareporttereikseen ja virallisiksi blogi-isännikseen Johannesburgiin, Polokwaneen tai Nelson Mandela Bay’hin. Mitäs siihen sanoisit?
K: Uiui.
S: Meillä on kuitenkin yksi tai kaksikin näyttöpaikkaa ja etsikkoaikaa ennen tuota. Neuvoa antavassa äänestyksessämmehän saimme hieman vinkkiä blogissa käyneiltä…
K: Aivan, seuraavaksi otamme varmaankin käsittelyymme syyskuun puolivälin jälkeen käynnistyvän Mestareiden liigan lohkovaiheen! Toisaalta, odotetaanpa vielä ratkaisuamme – vaikka tämä houkuttaakin suuresti – äänestysaikaahan on vielä jäljellä kuukauden päivät. Niin, kyllä mulla ainakin nappaisi tuollainen UCL-urakka. Siinä voisimme ottaa, katsos, käsittelyyn ensin kaikki lohkot sekä arvioida joukkueiden voimasuhteita ja lohkoista jatkoon meneviä yms. Useita näiden kisojen staroja on tositoimissa myös siellä, ja herkullisia pelaajasiirtoja on tapahtunut jo nyt…
S: Niin, ja eihän me joka peliä spekuloitaisi, vaan ensisijaisesti kohteenamme olisi tuo viikon pääottelu, jonka YLE TV2 näyttää. Puolivälierissä, semeissä ja finaalissa oltaisi sitten intensiivisemmin mukana. Kyllä, tämä siis syksyllä. Mutta nyt on aika kätellä ja taputtaa olalle, poskelle ja takapuolelle toisiamme ja KIITTÄÄ KOMMENTOIJIA sekä MUITA BLOGI-HENGESSÄ MUKANA ELÄNEITÄ. Eli: Gracias, Danke, Spasibo, Tesekkür ederim, Obrigado, Hvala, Dankzegging, Grazie, Grazcha, Dêkuji, Dziekuje, Multumesc, Merci, Tack, Efcharisto.
K: KIITOS!

UEFA:n valinta turnauksen parhaaksi pelaajaksi:
Xavi Hernandez, ESP

UEFA EURO 2008™ Team of the Tournament:
Goalkeepers: Gianluigi Buffon (Italy), Iker Casillas (Spain), Edwin van der Sar (Netherlands).

Defenders: Bosingwa (Portugal), Philipp Lahm (Germany), Carlos Marchena (Spain), Pepe (Portugal), Carles Puyol (Spain), Yuri Zhirkov (Russia).

Midfielders: Hamit Altıntop (Turkey), Luka Modrić (Croatia), Marcos Senna (Spain), Xavi Hernández (Spain), Konstantin Zyryanov (Russia), Michael Ballack (Germany), Cesc Fàbregas (Spain), Andrés Iniesta (Spain), Lukas Podolski (Germany), Wesley Sneijder (Netherlands)

Forwards: Andrei Arshavin (Russia), Roman Pavlyuchenko (Russia), Fernando Torres (Spain), David Villa (Spain).

Mersu finaalissa

S: Olihan upea näytös La Rojalta. Saksalaiset olivat täysin aseettomia espanjalaisia vastaan. Saksalla oli vain yksi veto kohti maalia – ja ainoastaan kaksi ohivetoakin. Espanja puolestaan osui 7 kertaa maalia kohti 5 vedon viuhuessa maalin ohi. Muistatko yhtään arvokisafinaalia, jossa joukkueiden tasoero olisi ollut näin suuri?
K: No, eipä tule kyllä mieleen. Saksa oli vastaantulija joka osa-alueella ja joka hetki. Pelinopeuteen, kaksinkamppailujen voittamiseen ja suunnanmuutoksiin peli suurelta osin ratkesi. Myös yksilötasolla Espanja tuntui olevan saksalaisten niskan päällä. Joissakin tiedotusvälineissä on puhuttu tasaisesta loppuottelusta, mutta se on pötyä. Loppunumerot kyllä imartelevat Die Mannschaftia aika lailla. Toisaalta nyt saimme vastauksen myös siihen, miksi Ikerman joutuu niin harvoin torjuntatöihin; koska hän osallistuu aktiivisesti ilmapeliin täsmällisillä katkoillaan ja nyrkkeilyillään – ennakoivaa, etten sanoisi. Paitsi maalinsa hän pitää myös maalinedustansa puhtoisena.
S: Turnauksen parhaaksi pelaajaksi valitun Xavin ja Iniestan pystysyötöt puolustuksen väleihin olivat käsittämättömiä. Torresin juoksut ja kikat saivat niin Mertesackerin kuin Lahmin polvilleen. Erityisen innostavaa oli myös panna merkille El Niñon useat ja taas useat kerrat, jolloin hän vei saksalaistorneilta myös pääpallot. Alakerrassa Marcheña pelasi pikkusikamaisen mahtipelin, ja Puyol pysyi tasollaan. Podolski vaelteli varjojen mailla, Bastilta riistettiin pallo toistuvasti. Ja mikä tärkeintä, Ballack sai siipeensä Sennalta. Voi jopa sanoa, että yksikään saksalaispelaaja ei onnistunut. Espanjalaiset veivät heiltä tilan pois nopeammalla pelitempollaan ja syöttötaidollaan.

K: Saksalaiset aloittivat melko terävästi, ja hetken tuntui jopa siltä, että nuoret espanjalaiset jännittävät kovasti. Sen jälkeen Espanja alkoi luottaa tuttuun pelitapaansa ja itseensä, ja lopulta Saksa oli pelissä mukana ainoastaan 10 minuutin ajan, kun Espanja alkoi hieman vetäytyä noin tunnin pelin jälkeen. Tuolloin Saksan olisi pitänyt hyödyntää oma etsikkoaikansa. Ottelusta olisi tullut espanjalaisille vaikea, jos Saksa olisi saanut tasoituksen aikaan. Heiltä kun usein löytyy uskomatonta venymiskykyä.
S: Täytyy sanoa, että tuon kymmenminuuttisen aikana Aragonés reagoi oivasti saksalaispainostukseen. Hän otti "Zizout" tehneen Silvan pois kentältä välittömästi tempun jälkeen. Myös hieman pimentoon jäänyt Cesc vaihdettiin juuri oikeaan aikaan puolustavampaan Xabi Alonsoon.
K: Mietin myös, alkoiko turnaus jo painaa saksalaisten jaloissa. Vaikka "automaatti-Mersu" ylsi taistellen loppuotteluun, oli se totaalisen finaalissa "Seat Ibizan" fiesta-henkisen (auto)emocionin seurauksena. Lehmannille, Metzelder-Mertesacker-kaksikolle ja Ballackille ottelu oli kuitenkin jo kuudes täysien minuuttien ottelu. Puolustaja Lahmillekin olisi ollut, mutta "Philipp-boe" pelastettiin puoliajalla totaaliselta nöyryytykseltä. Ehkäpä Mersun perusominaisuudet kuvaavatkin eilistä Saksaa; se oli voimakkaasti takavetoinen luisuen kovasti tilanteessa kuin tilanteessa, omasi korkeamman, historiallisenkin statuksen kuin mihin oikeasti pystyi, ja sen lopullinen suorituskyky ei sitten kuitenkaan ollut sen ihmeellisempi kuin minkään muunkaan. Nyt palattiin EM-kisoissa päiväjärjestykseen, kun kisojen ylivoimaisesti parasta peliä esittänyt joukkue voitti myös "ne oikeat pelit".
S: Tuohon väsymiseen en jaksa millään uskoa, vaikka Espanja saikin heidät näyttämään avuttomilta pallonmenetyksineen, harhasyöttöineen ja seisovine jalkoineen. Turnaukset ovat kieltämättä raskaita, mutta nämä pelaajat ovat tottuneet pelaamaan kaksi ottelua viikossa – ja tuohon vielä pelireissut päälle. Ja saksalaisethan ovat tunnettuja rautaisesta kestävyydestään, Auuußßßßßßßßccchhh!! Aki Riihilahti on kuvannut Bundesliigaa osuvasti "Tukkireisiliigaksi", koska rauta liikkuu punttisaleilla hieman toiseen malliin kuin muualla ja treenaamiseen käytetään muutenkin paljon aikaa.
K: Liekö sitten liika treenaaminen vienyt parhaan liikkuvuuden pois pelaamisesta? Kyllä saksalaiset näyttivät pirun kankeilta vikkeliin espanjalaisiin verrattuna. Ja tuosta Espanjan pelaajien pienestä koosta olemme jo puhuneetkin. Tässä turnauksessahan se on soveltunut heidän pelitapaansa erinomaisesti. Puyol ja Ramos ovat sitä paitsi osoittaneet, että puolustajan ei tarvitse olla Mertesackerin pituinen pärjätäkseen pääpalloissa. Puolustaja saa myös olla ketterä!
S: Pitää paikkansa. Monet eliittitopparit ovat ihan "normaalipituisia". Esimerkkeinä mainittakoon Puyolin ohella Roberto Ayala (muutama vuosi takaperin maailman paras toppari), Fabio Cannavaro, Ivan Cordoba, William Gallas jne.
K: Eivätkä John Terry ja Alessandro Nestakaan mitään hujoppeja ole. Mutta kiinnitetäänpä katseemme tulevaisuuteen. Espanjalaiset olivat niin vakuuttavia, että mahdollisuudet Etelä-Afrikassa voittamiseen näyttävät todella valoisilta. Tulisiko Espanjasta Länsi-Saksan (EM 1972 => MM 1974) jälkeen toinen puolustava Euroopan mestari, joka voittaa myös MM-pokaalin?

S: Oma veikkaukseni on, että Espanja onnistuu "tuplassaan". Useat pelaajat (esim. Sergio Ramos, Cesc, Silva) ovat vielä kehittymässä - vaikka ovatkin jo supertähtiä. Ja olihan EM-joukkueeseenkin tyrkyllä muutama nuori lupaus lisää, Bojan Krkic ja Joaquin etunenässä, eikä joukkueessa vastaavasti ole yhtään uransa ehtoopuolella olevaa pelaajaa. Periaatteessa La Rojan on mahdollista saada vuoden 2010 MM-kisoihin sama pelaajarunko, ja areenalle täysin sama kokoonpanokin, jolla Eurooppa valloitettiin näytöstyyliin.

K: Luis Aragonésin aloittamaa huipputyötä on jonkun hyvä jatkaa. Kukahan tulee punapaitojen peräsimeen? Jos hänen valmennus- ja pelityyliään, minun tulee kyllä ikävä myös Hortalezan viisaan miehen stylistiä…muuan "Kari Verkiä".
S: Jjjust.

Tulokset:
GER – ESP 0-1

Gracias!

EURO2008 -tähdistömme

Tässä on FC Culture -blogin nimeämä EURO2008 -tähdistö. Olemme molemmat laatineet oman ihannekokoonpanomme, joihin on koottu näiden EM-kisojen parhaimmisto(a). Pelisysteemiksi on valittu 4-3-3, ja vaihtopelaajia on nimetty viisi, joista yksi on maalivahti.

Stefi

Hyökkäys: Podolski (GER) – Villa (ESP) – Pavluychenko (RUS)
Keskikenttä: Ballack (GER) – Senna (ESP) – Iniesta (ESP)
Puolustus: Zhirkov (RUS) – Puyol (ESP) – Marcheña (ESP) – Altintop (TUR)
Maalivahti: Casillas (ESP)

Valmentaja: Hiddink (RUS/NED)

Vaihtomiehet: Akinfeev (mv, RUS), Chiellini (ITA), Aurelio (TUR), Sneijder (NED), Arshavin (RUS)

Kyli:

Hyökkäys: Pavluychenko (RUS) – Torres (ESP) – Arshavin (RUS)
Keskikenttä: Ballack (GER) – Senna (ESP) – Xavi (ESP)
Puolustus: Lahm (GER) – Metzelder (GER)- Puyol (ESP) – Sergio Ramos (ESP)
Maalivahti: Casillas (ESP)

Valmentaja: Aragonés (ESP)

Vaihtomiehet: Akinfeev (mv, RUS), Iniesta (ESP), Zhirkov (RUS), Altintop (TUR), Cesc (ESP)


Millainen on sinun all starsisi?

El Grande Finale

K: Kuuleeko Birmingham, Englanti?
S: Kyllä kuulee. Täällä kalkkiviivoilla EM-kisoista tippuneen kotitantereellakin kisat näkyvät ja tuntuvat. Pubit mainostavat illan finaalia ja "British lads":ien puheenaiheet liittyvät tutusti jalkapalloon. Kieltämattä on hieman erikoista, että Birminghamin päälehdet, Birmingham Post ja Birmingham Evening Mail, uutisoivat nettisivuillaan näkyvämmin Valioliigan asioista.
K: No, britit ovat hieman erikoisia. Millaisista asetelmista Saksan ja Espanjan loppuotteluun lähdetään? Vastakkainhan ovat karrikoiden fyysinen, kookas ja järjestelmällinen Saksa ja taitava, pienikokoinen ja yllätyksellinen Espanja. Molemmat ovat tarpeen tullen nopeita, mutta espanjalaiset varsinkin pallon kanssa.
S: No ensinnäkin, molemmat joukkueet ovat esityksillään ansainneet paikkansa auringossa. Espanja ja Saksa ovat tehneet eniten maaleja näissä kisoissa, Espanja ollut vieläpä aktiivisin laukojakin, keskimäärin yli 20 vetoa per peli. Historian ja EM-menestyksen valossa Saksa on ennakkosuosikki, mutta kyllä loppujen lopuksi tässä on kaksi tasavahvaa, joskin pelitavaltaan huomattavan erilaista joukkuetta. Eikä Espanjan puolesta rahansa likoon laittaneilta takapuolia tervaamaan lähdetä.
K: No ei, itse pidän Espanjaa jopa kovempana ennakkosuosikkina, koska heidän pelinsä on toiminut näissä kisoissa paremmin. Alkuasetelmiin nähden heidän puolen kaavionsakin oli aavistuksen vaikeampi. Mutta mahtavia pelaajia kentällä saadaan seurata ja todellisia taisteluparejakin voimme luvata.
S: Kyllä. Ottelun kulminaatiopointtina on joukkueiden keskikenttäpeli ja hyökkäyspelin monipuolisuus, ja tässä Espanja on niskan päällä. Esimerkiksi joukkue on ylivoimainen hyökkäyssuuntatilastoissa, joiden mukaan punapaidat vyöryttävät tasaisesti niin vasemman ja oikean laidan kuin keskustan kautta. Saksa on ollut enemmän vasemman laitansa, Lahmin ja Podolskin, varassa. Erikoistilanteissa sen sijaan Die Mannschaft on ollut vaarallisempi. Jännä kuriositeetti on se, että Espanja on saanut huomattavasti enemmän kulmapotkuja otteluissaan kuin Saksa, mikä johtuu suurelta osin juuri keskityssuunnista; krossit tulevat usein päädystä, jopa päätyviivalta takaviistoon. Saksa pelaa enemmän sisäänpäin kiertäviä palloja kauempaa maalilta ja laidasta, joita hyvän pääpelijoukkueen on ehkä helpompi puolustaa. Saksan kovaa pääpelivoimaa vastaan espanjalaisten yllätyksellinen ja nurmea pitkin kiitävä hyökkäyspeli lupaa hyvää.
K: Hyökkäämisestä ja puolustamisesta vielä sen verran, että Saksalle on tehty 6 maalia, kun Espanja on päästänyt viidessä ottelussaan vain 3 maalia. Torjunnatkin kuvaavat joukkueiden puolustuksen tiiveyttä ja pelinhallintakykyä: Lehmann 24 – Casillas 8. Lisäksi Saksan verkkoon on osuttu neljästi boksin sisältä, ja Espanja on puolestaan tehnyt 11 maalistaan viisi sieltä. Molemmat lähtevät todennäköisesti 4-5-1 -pelisysteemillä, mutta Espanjalla on laadukkaampia yksilöitä, vaikka David Villa loukkaantumisensa vuoksi onkin poissa. En usko, että Aragonés jatkaa tutulla 4-4-2:lla nostamalla kaksi maalia viimeistelleen Güizan Cescin paikalle toiseksi kärjeksi. Cesc on syöttänyt jo kolme maalia, ja hän sopi ennakkokäsityksiin nähden mahtavasti kimppaan Xavin, Silvan ja Iniestan kanssa. Samalla Fringsille, Ballackille ja kumppaneille tulee enemmän mietittävää. Keskikentän herruus ratkaistaan tasapainottavan Sennan, peliä tekevän Xavin, saksalaisen työmoraalin ilmentymä Schweinsteigerin sekä monipuolisten Ballackin ja Fabregasin kesken. Saksalaisten mahdollisuuksien kannalta on kuitenkin elintarkeää, että Ballack on pelikunnossa pohjevammojen jäljiltä. Miehen pelikunnon spekulointi on syystäkin vallannut saksalaisten lehtien otsikot.
S: Aivan, ja kyllä noiden pelaajien joukosta löytyy myös kisojen arvokkain pelaaja. Kuka jatkaa Zagorakisin jäljillä – olisiko se kenties monipuolisin ja lähimpänä täydellistä futaajaa oleva Ballack? Vaan usein paras pelaaja on tullut mestarijoukkueen riveistä, ja Espanjahan arviomme mukaan kannun vie! Ballackista vielä sen verran, että hän on totisesti siellä, missä tapahtuu. Hän on kisojen eniten rikottu mutta myös useimmiten rikkonut pelaaja. Eri asia sitten on, onnistutaanko hänet pelaamaan pois kuvasta (enkä tarkoita nyt YLE:ä) toista kertaa putkeen. Tekeekö Senna finaalissa saman kuin Aurelio välierässä? Entä pystyykö Villa voittamaan maalintekijätilaston, vaikka ei pelaakaan? Podolski (3), Basti (2), Klose (2), Ballack (2) ja supervaihtomieheksi kohonnut Daniel Güiza (2) huohottavat niskaan.
K: Joukkueiden pelitavoissa on myös puolustettaessa eroja, vaikka koko joukkueella ne puolustavatkin. Klosen ja Torresin rooli kärjessä on vapaampi perusprässäämistä lukuun ottamatta. Saksa liikkuu pakkana tiiviisti ja tehokkaasti, sovittua suunnitelmaa toteuttaen. Espanjan pitää olla nopea, itsevarma ja luova löytääkseen tilaa Frings-Metzelder-Mertesacker-kolmion keskeltä. Tässä tulevat kuvaan poikkeuksellisen kypsä, 21-vuotias, Cesc, sekä hienosti kansainvälisiksi tähdiksi itsensä pelanneet Iniesta ja Silva. Vastaavasti Espanjan puolustuksen ytimen muodostavat Senna, Puyol ja Marcheña, jotka saavat tukea kaikkialla raatavalta Xavilta. Espanjan keskuspuolustajat tulevat rohkeammin vastaan omalta alueeltaan kuin Saksan parivaljakko. Tuon kolmion keskellä on ikävää olla, ja Ballack tulee löytämään itsensä useasti nurmen pinnasta.
S: Vastakkain on myös kaksi suunnanmuutospelin taitavaa joukkuetta, ennakkoon Saksan pelottavin parivaljakko on Polski ja Basti. Espanjalta Cescin syötöt, Sennan oikea-aikaisuus ja Torresin päivä päivältä paremmin koukussa pysyvät kikat sieppaavat huomiokykyni. Pelin jännittävyyttä lisäävät ja jälkilöylyjä kihistävät useat vastakkain olevat seurakaverukset, etunenässä Metzelder, Sergio Ramos ja "Ikerman". Myös Cesc ja Lehmann tuntevat toisensa hyvin Arsenalista. Toki kokonaisuutena on jälleen vastakkain kahden huippuliigan pelaajat, kun Saksalla on kolme ei-bundesliigalaista ja Espanjalla kaksi Primera Ligan ulkopuolista pelaajaa.
K: Iso ratkaisun avain on myös maalinsuulla…phuuh, jos olisin Saksa-fani, olisin todella huolissani joukkueeni maalivahtipelistä. Lehmann on ollut – miten sen nyt nätisti sanoisi – ailahteleva. Paljonkohan hänen piti maksaa Stuttgartille, että pääsi vielä kotikonnuilleen 38 vuoden iässä?! Casillas on kylmissäänkin mutta tutun kylmähermoisena venynyt huipputorjuntoihin, joten häneltä löytyy varastosta varmasti torjunta poikineen. Varokaa vain kaukovetomestari Hitzlsperger, pääpelitaituri Klose ja suorien vaparien laukoja Ballack.
S: Arvokisojen finaaleissa avausmaalin merkitys korostuu, ja etenkin ottelun alun voidaan odottaa olevan rauhallinen. Sinänsä EM-finaalien varsinaisen peliajan maalimäärät (keskimäärin 2,6 maalia) eivat eroa turnauksen keskiarvoista. Keskinäisissä kohtaamisissa Saksa on ollut niskan päällä, mutta sillä ei liene Wienin illassa merkitystä.
K: Ei ole, ei. Nyt on Espanjan aika! Raapustetaan sunnuntai 29.6.2008 historiaan päivänä, jolloin Espanjan 44 vuoden odotus ja henkinen arvokisaepäonnistumisten taakka sai arvoisensa päätöksen. Sí, por favor! Podemos!

Polttavat kysymykset:
- Voittaako Villa maalintekijätilaston ensimmäisenä myös mestaruuden voittaneena pelaajana sitten van Bastenin?
- Ballack vs. Senna – kumpi kyykyttää kumpaa?
- Puyol vs. Klose – pääpelien kuninkaat
- Sergio Ramos vs. Philipp Lahm – laitapuolustajien aatelia
- Cesc (3 syöttöä) vs. Basti (2) – kumpi syöttää enemmän maaleja?
- Riittävatkö Saksan kankeiden topparien eväät, kun Espanja alkaa jaella palloa maata pitkin Torresille?

Tulosveikkaus Saksa – Espanja:
Stefi: 0-1
Kyli: 1-2


Kuva: www.euro2008.com

Vieraskynä V: Kantti kestää

Turnaus on loppuhuipennusta vaille valmis. Pelit ovat tarjonneet paikoin hyvää viihdettä, taidokasta peliä, ihailtavia suorituksia ja ainakin jonkintasoisia yllätyksiä. Niinhän se aina menee, koska pallo on pyöreä ja kaikille sama.

Puolivälierien ja välierien aikana vain voittaminen on ollut merkityksellistä. Näissäkin vaiheissa on kuitenkin ennakkosuosikkeja tippunut ja tiukkaakin tiukemmissa peleissä toinen joukkueista valikoitunut voittajaksi. Ehkä voimme näin finaalipelin alla uhrata ajatuksen voittamiselle ja henkisten voimavarojen merkityksen pohdinnalle.

Jalkapallossa voittamisen vireen sanoisin saavutettavan karkeasti joko äärimmäisen säntillisellä (kreik. Logos) tai villin arvaamattomalla pelityylillä (kreik. Ethos - alkusanan merkitys "the habitat of horses"). Kummastakin kuvauksesta löydetään runsaasti esimerkkejä palloilukentiltä. Tuntuu, että voitto saavutetaan nimenomaan noudattamalla pelityyliä äärimmäisyyksin viedyn tarkasti, ei niinkään varioiden. Hitaasti raastaen ja rakentaen tai tuntemattomuudesta nousevien pelaajien ihmesuorituksilla tai voitonhuumalla. Nämä pelitavat ovat yhtä kaukana toisistaan kuin David Humen ja Immanuel Kantin ajatukset filosofiassa. Neuroottisen tarkoista elämäntavoista tunnettu Kant sai kimmokkeen ajatteluunsa Humen syy-seuraus -suhteen mahdottomuutta arvioineista kirjoituksista. Lainataanpa heidän ajatuksiaan hetkeksi.

Filosofit pallon perässä

Testataanpa, miten nämä kaksi filosofia johtaisivat joukkueensa voittoon. Kant luotsaa joukkuettaan loogisuuden ja peräänantamattomuuden pohjalta. Hän hakisi tutkimuksen kautta todistettavasti vahvimpia mahdollisia ratkaisutapoja - syöttö, syöttö ja syöttö. Voitto saavutettaisiin odottavalla ja rauhallisella pelitavalla, ehdottomasti ottamatta yhtään rikettä. Järjestelmällinen pelitapa korostaa koko joukkueen merkitystä.

Humen valmennustapaa voisi kuvastaa osuvasti Humen laki, jossa giljotiini leikkaa velvollisuudet irti luonnollisuudesta. Velvollisuudet kuvastavat valmentajan määrittämää tehtävää, suhdetta joukkueeseen, harkintaa. Luonnollisuus puolestaan korostaa pelaajan henkilökohtaisia taitoja ja tunnetta. Hume olisi valmentajana korostanut nimenomaan pelaajien tunnetta ja pelaamisen vapauksia, eli ehkä siis luovuutta täynnä arvaamattomuutta. Henkilökohtaiset ominaisuudet tulisivat näin tärkeiksi. Näitä filosofisia mallinnuksia ei voida viedä loppuun ilman käytännön testausta. Pallo ratkaisee.

Avauspotkusta pilkulle

Henkinen kestävyys on suorassa suhteessa pelitapaan eli valittuun ideologiaan. Koska ympäristö asettaa puitteet, henkisessä kestävyydessä on kysymys pelaajan luottamuksesta omaan osaamiseensa, pelitavan toimivuuteen sekä kyseistä vastustajaa vastaan että pelin muuttuvissa tilanteissa. Tunteeko pelaaja, että tämä toiminta tuottaa tulosta? Äärimmäisen henkisesti haastavaksi jalkapallon tekee se, että peliajan edetessä myös fyysinen väsymys kasvaa ja voidaan puhua kestävyyslajista pelaajien juostessa noin 10 km jokaisessa ottelussa.

Voittamisessa on myös kysymys suhtautumisesta häviämiseen. Vallitseeko niin sanottu kuoleman pelko vai riittääkö pelaajalla luottamus voittoon myös pienten epäonnistumisten vaivatessa? Ja missä vaiheessa pelin edetessä tulee vastaan toivosta luopuminen – pillin soidessa vai jo 2 minuuttia ennen pelin loppua. Näissäkin kisoissa huomattava osa maaleista on tehty 70. peliminuutin jälkeen. Jos vielä viimeisillä minuuteilla voi torjua oman väsymyksensä ja antaa joukkueensa edestä vielä hieman enemmän – saattaa se tuottaa haluttua tulosta. Rangaistuspotkussa ratkaisee pallon molemmin puolin samat perusteet: reaktio, rauhallisuus, näkymätön henkinen vahvuus, yllättävyys, ennakointi eli aavistus, ja ennen kaikkea onnistumisvarmuus.

Unelmavoittaja

Voittoon tarvitaan ratkaisu, joka viime kädessä kohdistuu yksittäisen pelaajan tekemään ratkaisuun tai henkilökohtaisiin ominaisuuksiin. Taito, fyysinen suorituskyky ja henkinen suorituskyky muodostavat siis voittajan. Löytyykö kentältä näissä kisoissa Jürgen Klinsmannin, Paolo Maldinin, Olivier Bierhoffin, Michel Platinin tai Franz Beckenbauerin kaltaisia ratkaisijoita? Ehkä muutamia, mutta lähtökohtaisesti pelaajamateriaali on joukkueiden sisällä ja niiden välillä tasaisempaa kuin ennen. Mitä ominaisuuksia keltäkin legendaariselta pelaajalta tulisi yhdistää, jotta syntyisi unelmien voittaja? Klinsmannin jalat, Maldinin nopeus... Kommentoikaa kommenttiboxiin, millainen olisi oma unelmapelaajanne.

TOP 3 Kovin kantti:
1. Iker Casillas - Espanjan maalivahti, taannut Espanjan etenemisen finaaliin, rangaistuspotkukilpailu Italiaa vastaan. Ehkä finaalissakin päästään pilkuille...
2. Semih Sentürk - Turkki-Saksa - ja Kroatia-Turkki -pelien tasoittaja. Vaatii äärimmäistä luonteen lujuutta tulla takaa tasoihin ja tehdä vaadittavat ratkaisut kerta kerran jälkeen. Hyvää peliä koko kisojen läpi. Oikeassa paikassa oikeaan aikaan. Villi kanuunankuula.
3. Andrei Arshavin - Kisojen ainoa henkilönä aivan uusiin mittasuhteisiin noussut tarina. Odottanut kansainvälisiä parrasvaloja maltillisesti. Oli ratkaisemassa kahta tärkeää ottelua Venäjälle, mutta totaalisessa pimennossa Espanja-pelissä. Mies on rauhallinen kuin jäävuori ja vaatimaton kuin K-kaupan kassa.


Antti

Saksa voitti turkkilaisittain ja Härkä teki karhuista luppakorvateddyjä

S: Olihan komeat välierät! Onkos mielessä viiltäviä analyyseja siitä, miksi finaalissa esiintyvät Saksa ja Espanja, eivätkä yllättäjät, Turkki ja Venäjä?
K: Kyllä, kisat ne vain kierros kierrokselta nostavat tasoaan ja viihdearvoaan. Viihdyttävää peliä nähtiin molemmissa välierissä. Turkki pani kunnolla kampoihin pääosin puolivaloilla pelanneelle Saksalle, ja tuo eilinen välierä olikin sitten hieman yksipuolinen, kun Espanja dominoi, minkä 90 minuutissa ehti. Saksa kuitenkin löysi ottelun viimeisen vartin aikana uuden vaihteen automaatti-Mersustaan tehden "turkkilaiset". Komeasti Turkki hyökkäsi vielä 2-2-:een, mutta Lahmin ja Hitzlspergerin yhteispeli ottelun viime hetkillä ratkaisi pelin. Venäjällä puolestaan ei ollut kahta sanaa ottelussa, jossa Espanja oli joka osa-alueella edellä. Pelottavasta karhusta ei ollut tietoakaan, vaan nurmen pinnassa ryömiskeli säyseän lempeä teddy bear, joka ei voinut kuin nöyrtyä voimakkaan ja armottoman härän edessä. Entä mitä sinun tarkat analyytikon silmäsi panivat merkille?

Kierroksen helmi
S: Kierroksen ehdottomaksi helmeksi esitän Espanjan murskajaisia Wienin illassa. Ei jäänyt mitään jossiteltavaa uskomattomasti, ehkä liikaakin, Kreikka-, Ruotsi- ja Hollanti-voittojen jälkeen hehkutetulle Venäjälle. Eipä liene sattumaa, että jäädään kaksi kertaa saman joukkueen jyrän alle ennakkoasetelmista, pelaajavaihdoksista, ylimääräisestä lepopäivästä ja pelitaktiikasta huolimatta. Espanja vain on niin käsittämättömän vahva...
K: Aivan kuten kisaennakossamme arvioimme, finaalissa ovat juurikin Saksa ja Espanja. Välieräjoukkueistahan osasimme ennakoida kaksi oikein neljästä, koska Italia ja Espanja ja Portugali ja Saksa ottivat yhteen jo puolivälierissä. Kyllä mua eilen huvitti, kun Venäjä jäi joka kentän osalla kakkoseksi. Ajattele nyt, että Venäjää lähdettiin veikkaamaan vielä mestariksi asti lentoon päästyään! Kumma semifinaalikammo tuolla Hiddinkillä tuntuu olevan hänen mielettömästä maajoukkuevalmentamissaldostaan huolimatta. Niin Hollannin, Etelä-Korean kuin nyt Venäjän kanssa on askel hyytynyt kalkkiviivoilla. Turkki jäi myös harmittavasti juuri kynnyksen taakse. Hehän sitä keskiviikon ottelua veivät aktiivisella ja ennakkoluulottomalla pelillään. Saksa ei olisi ensimmäisen puoliajan perusteella välttämättä ansainnut mitään. Sitten, kun tuli tosipaikka, Saksan avainpelaajat tekivät tarvittavan.
S: Turkkilaisilta nähtiin taas itseluottamusta uhkuva peliesitys Kazim Kazimin, Ugur Boralin, Sabrin, Aurelion ja Altintopin johdolla. Turkki varmaankin luuli, että jälleen he onnistuivat viemään pelin kaikkien yllätykseksi jatkoajalle, mutta ottelua oli vielä yli 4 minuuttia jäljellä Semihin tuikkauksen jälkeen. Keskittyminen herpaantui, ja se riitti 3-2-maalin taiteilemiseen. Niin tyypillinen Saksa: loppuun asti yritetään, eikä hätkähdetä oikein mistään. Ketkä olivat yksittäiset pelaajat tai henkilöt voittojen takana?

Kierroksen kuninkaat: TOP3
K: No La Furia Rojan voiton arkkitehteinä oli ainakin Senna, joka pimensi täysin, siis totaalisesti hyvät ihmiset, Arshavinin. Hän sai hyvin tukea nykyaikaisilta keskuspuolustajilta, Puyolilta ja Marcheñalta, jotka tulivat tarvittaessa 10–15 metriä vastaankin Arshavinia, Zyrianovia ja Semshovia pitäen samalla Pavluychenkon otteessaan. Pelinrakentelu ja keskitykset jäivät Igor Saenkon kontolle, kun ihmemies #10 keräili toistuvasti kamppeitaan kentän pinnassa Sennan oikea-aikaisen pallonriiston tai kovan taklauksen seurauksena tai jäi levittelemään käsiään hänen taidokkaan syötönkatkonsa jälkeen. El Rey Número Uno. On naivia ajatella, että Ruotsin ja Hollannin kaatumisen jälkeen Espanja olisi myös voitettavissa. Miksi kukaan YLE:ltä tai muualtakaan ei hoksannut nostaa esille sitä, että Senna-Puyol-Marcheña -puolustuskolmikko on aivan eri kaliiberia kuin vaikkapa Svensson-Mellberg-Hansson tai De Jong/Engelaar-Ooijer-Mathisen?! Guusen menee tuollaiset uumoilut. Pah, sanon minä!
S: Vaikka maaleja on tehty kiitettävästi, eivätkä maalimäärät ole merkittävästi laskeneet pudotuspeleihin tultaessa, ja ennakossammekin puhuimme maalikarkelohenkisistä kisoista, voidaan näitä kisoja luonnehtia myös puolustavien tai tasapainottavien keskikenttäpelaajien kisoiksi. Siinä missä Senna nollasi Arshavin, Turkin Mehmet Aurelio teki saman Michael Ballackille. Hollannin van der Vaarthan oli kokenut saman kohtalon Venäjän Sergei Semakin kanssa. Espanjan Cesciä tai Xavia ei Semak niin vain sitten saanutkaan kiinni – ja tulos oli selvä. Erityisesti Senna ja Aurelio ovat tulleet ryminällä suuren yleisön tietoisuuteen, ja heidän rooli on ollut näkyvä. Toki he ovat mahdollistaneet jo aiemmin omien seurajoukkueidensa, Villarealin ja Fenerbahcen, viime kausien onnistumiset. Senna ei eilisessä pelissä tehnyt virheen virhettä, ja kokonaisuutenakin keskikenttä oli viidellä pelaajalla varmasti "kultapaitojen" hallussa. Lisää espanjalaisia kuninkaita: Iniesta pelasi hienon pelin, samoin ensimmäisellä puoliajalla loukkaantuneen David Villan korvannut Cesc Fabregas. He jakelivat taivaallisia syöttöjä. Ottelun parhaaksi valittu Iniestahan syötti Xavin avausmaalin ja avasi pallon laitaan Cescille Silvan 3-0-osumassa ollen muutenkin aktiivinen. Siinä välissä Fabregas vapautti viileällä nostollaan Dani Güizan. Sergio Ramos pelasi myös molempiin suuntiin parhaan pelinsä – mahtoi mies sisuuntua Yuri Zhirkovia vastaan.
K: Eikä tulos ja ottelun kulku olisi paljoa muuttunut, jos Kolodin olisi luutinut alakerrassa. Niin, ehkäpä Villan loukkaantuminen oli onni onnettomuudessa. Sehän oli oikeastaan ensimmäinen takaisku Espanjalle näissä kisoissa, mutta senkin kokenut kehäkettu Luis Aragonés käänsi voitoksi. Cesc oli yllätyskortti, jota edes kaikkitietävä Guus Hiddink ei osannut huomioida. Hiddink antoikin ottelun jälkeen täyden tunnustuksen kommenttiensa rivien välissä juuri espanjalaisvalmentajalle. Ketkä nousivat ratkaisijoiksi, kun Saksan moottori, Ballack, oli varjossa?
S: Ratkaisijoita Saksalta löytyy, vaikka Ballack pimennettäisiin. Etunenässä Klose, Lahm ja Basti osoittivat olevansa kansainvälisen tason pelimiehiä kovissa paikoissa, eikä Podolskikaan huonosti pelannut. Myös Thomas Hitzlsperger pelasi parhaan ottelunsa keskikentällä – mainostettu kaukovetokin osuu kokoajan lähemmäksi ja lähemmäksi maalia… Entä olitko pettynyt johonkin tai joihinkin näissä kahdessa pelissä?

Pettymykset
K: Mikään ei olisi niin paikallaan kuin jossittelu. Lahmin 3-2-maalia edeltänyt Kazim Kazimin loukkaantuminen asettaa kysymyksen fair play -hengestä. Lahmia laidassa, noin 40 metriä Turkin maalista, puolustaessaan Kazim astui huonosti, väänsi jalkansa ja kaatui kivuissaan kentän pintaan. Lahm jatkoi menoaan ilman, että olisi pannut palloa laidalta ulos – tai nykysääntöjen mukaan – että tuomari Busacca olisi puhaltanut peliä poikki. Sitten Lahm käytti palloa Hitzlspergerillä saadakseen nappisyötön boksiin ja PAM: Saksa voittoon. Kazimhan ei tilanteessa näytellyt, vaan hänet vaihdettiin kentältä. Hän antoikin peli jälkeen brittilehdistölle Saksan fair play:ta kummeksuvia lausuntoja. Toki tilanne tapahtui nopeasti.
S: Äh, turhaa jossittelua. Minusta Kazimin loukkaantuminen oli merkityksetöntä. Tuskinpa mikään joukkue ja kukaan pelaaja olisi pysäyttänyt peliään tuohon, puhutaan kuitenkin niin kovista panoksista. Eikä Lahm jäänyt katselemaan taakseen. Jos joku, niin Busacca, olisi voinut puuttua peliin – jos olisi nähnyt sen aiheelliseksi. Eikä nähnyt. Piste. Ja Kazimhan oli kaiken lisäksi jo hävinnyt sen kaksinkamppailun. Hän olisi voinut myös pysyä muutamassa aiemmassa tilanteessa paremmin pystyssä, nythän tuomari saattoi luulla hänen filmaavan.
K: Okeiokei, sovitaan sitten niin. Otetaan käsittelyyn vielä pari juttua: Turkki-Saksa -ottelun maalivahtipeli ja pudotuspelien tuomarilinja. "Ystävämme" Lehmann oli taas lähes umpisurkea. Aivan kioskilla. Todella tummia pilviä finaalia ajatellen on Saksan maalivahtipelin yllä. Eikä se Rüstukään sitten loppu viimein pystynyt korvaamaan pelikieltoista Volkan Demireliä; haahuili kummasti Klosen johtomaalissa ja jätti etukulman auki Lahmille.
S: Heh, valmentaja Pasi Rautiaisen arvio miehestä Iltalehdessä osui oikeaan: "Rüstüstä mä olen henkilökohtaisesti luullut, että se on jo ollut basaareissa myymässä mattoja. Mutta jätkähän pelaa vielä! Uskomatonta, että heittävät sen vielä tässä vaiheessa peliin."

Yllätykset
K: Minulle on ollut yllätys, että tuomarilinja on ollut kovin salliva, kun kisojen alla puhuttiin hyvin yksityiskohtaisiinkin rikkeisiin puuttumisesta. Sikäli on tietenkin hyvä, että peli ei pyöri tuomarin ympärillä, mutta selviä vapareita ja rankkareita on jäänyt puhaltamatta ja kortteja näyttämättä. Tästä kärsii usein ensimmäisenä taitofutis.
S: Die Türkischen – jeden tag so schnäll - onhan tuo Turkki kova jengi. Jotenkin se pystyy aina yllättämään. Muurisen Anan ainakin; taas se uumoili studiossa, että Turkki ennakkoon heikompana vetäytyy…kumma jätkä. Samaahan se luuli Venäjästä puolivälierässä. Ei ole muuten tuulesta temmattua, että nämä neljä joukkuetta yltäisivät myös Etelä-Afrikan MM-kisojen puolivälieriin. Kyllä tuo Suomen MM-karsintalohko on aika tyly, kun sekä Saksa että Venäjä tulevat vastaan. Pahalta näyttää Suomen karsintataival, joskin näiden joukkueiden menestyksessä voi piillä myös Suomen yllätysmahdollisuudet. Pääsemme tulemaan puun takaa – ja sehän passaa.

Katseet eteenpäin
K: Jos katsomme vielä eteenpäin, ei aivan syksyllä alkaviin MM-karsintoihin asti, vaan sunnuntain EM-finaaliin. Siellä ovat kisojen kaksi ylivoimaisesti parasta joukkuetta, eikö totta?
S: Kyllä se näin on. Molemmat ovat parantaneet peliään kisojen edetessä, ratkaisijoita on löytynyt laajalta rintamalta, ja edelleen on varmasti parannettavaa muutamalla yksittäisellä pelaajalla. Molemmilla on myös rutiinia, mistä merkkinä Saksan voitto Turkista korkeintaan keskinkertaisella esityksellä ja Espanjan lohkon päätöspelin voitto kakkosmiehistöllä. Vaakakuppia heilutan mieluusti 21 tappiotonta ottelua putkeen pelanneen Espanjan suuntaan!
K: Keskikentällä tämä peli varmaankin ratkeaa. Jos otetaan tuo edellä mainittu puolustuskolmikkoasia ensin. Frings, jolle puolustusvastuu keskikenttäpelaajista todennäköisesti lankeaa, ei yhdessä Mertesackerin ja Metzelderin kanssa ole samaa tasoa kuin Sennan, Puyolin ja Marcheñan vastaava. Topparit eivät saa samanlaista tukea keskikentältä. Espanjan keskikenttä on paljon liikkuvampi ja luovempi. Saksan vahvuutena taasen on sen pelisysteemi, jossa jokaisella on melko tarkatkin roolit ja hyvin harjoitellut juoksu- ja syöttösuunnat, sekä kaikkien tuntema pelitapa, joka on erittäin järjestelmällinen nimenomaan puolustettaessa.
S: Ottelussa ovat vastakkain vikkelät ja taitavat pikkumiehet (Espanjan keskikenttämiesten keskipituus n. 170 cm) ja Saksan päätä, puoltatoista pidemmät "veturit". Espanjan syöttöjen onnistumisprosentti on huikea, noin 82 %. Niitä on myös monipuolisuudessaan vaikeata ennakoida, välillä pitkiä ja välillä lyhyitä. Erityisesti Sennan ja Xavin syöttötarkkuus ja -varmuus ovat ihailtavia. Saksan parhaat syöttäjät ovat ”varmaa” keskenään pallottelevat Mertesacker ja Metzelder.
K: Aivan, Saksa syöttää noin 76 % teholla. Saksan verkkoon on myös tehty tuplasti enemmän maaleja kuin Espanjaa vastaan, kaikkiaan kuusi, ja niistä valtaosa varmana pidetyn puolustuksen keskeltä, rangaistusalueelta. Kyllä nyt taitaa käydä niin, että Xavi, Cesc, Silva ja Iniesta liikkuvat muilta karkuun nopeudellaan ja maailman parhaalla syöttötaidollaan.
S: Molemmat ovat kuitenkin jo nyt saavuttaneet huomattavan paljon, jämähtiväthän sekä Saksa että Espanja kaksissa edellisissä EM-kisoissa alkulohkoonsa. Nyt on toinen ääni kellossa. Vaan eihän kumpikaan – faneista puhumattakaan – tähän tyydy!
K: Kokoonpanokysymykset ovat mielenkiintoisia. Villa ei loukkaantumisensa vuoksi pääse mukaan loppuotteluun, joten Cesc noussee avaukseen ja totuttu 4-4-2 vaihtuu 4-5-1:ksi. Myös Saksa on pelannut samalla 4-5-1:llä. Kärkimiehet Klose ja Torres ovat kuitenkin tyystin erilaisia, ja laitalinkit/-hyökkääjät Podolski ja Basti eivät ehkä puolusta yhtä tunnollisesti kuin Silva ja Iniesta. Erityisesti Polskillehan tuo on suhteellisen outo paikka, kärkimies kun on.
S: Niin, vai päästääkö Aragonés härkämäisen Güizan irti jo alusta lähtien? Mahtavia taistelupareja eri pelipaikoilla, mutta maltetaanpa viikonloppuun ja varsinaiseen finaaliennakkoon.

In Memoriam:
Turkki: 1. Mehmet Aurelio – taitoa, oikea-aikaisuutta ja kovuutta, nykyaikainen tasapainottava keskikenttäpelaaja, 2. Hamit Altintop – valmentajan ihannepelaaja, joka pelasi lähes täydet minuutit 5 ottelussa, pystyy dominoimaan peliä niin puolustajana kuin keskikentällä, 3. Taisteluilme – näissä kisoissa tuli lanseerattua ”never-say-die”-Turkey
Venäjä: 1. Andrey Arshavin – tilaa saatuaan käytti sen ja pyöritti venäläisten peliä mallikkaasti, ”vanha kunnon 10-paikan pelaaja”, Dasvidania Zenit!, 2. Yuri Zhirkov ja Roman Pavluychenko – Aimo-annos lisää juoksu- ja laukaisuvoimaa sekä monipuolisuutta kansainväliseen huippujalkapalloon, 3. Guus Hiddink - Venäjän Valmentaja isolla V:llä.

Tulokset:
GER – TUR 3-2, RUS – ESP 0-3

”Derby” ja Revanssi

Saksa – Turkki 25.6.

K: Välipäivät on pyöritelty peukaloita, ja nyt ne tosipelit alkavat. Ajatella, pitkä kisataival kuljettu, ja enää kolme peliä jäljellä! Sitten joutuu useamman kuukauden odottamaan näiden tähtipelaajien pelejä seurajoukkueissaan, ja kaksi vuotta seuraavia arvokisoja. Ketkä menevät loppuotteluun?
S: Kyllä sinne etenevät Saksa ja Espanja, jota pariksi kaavailimmekin kisaennakossamme kuun alussa. Ensimmäistä, keskiviikon, välierää voidaan pitää paikallisotteluna, asuuhan Saksassa yli kaksi miljoonaa turkkilaista. Pelistä tulee kuuma – niin kentällä kuin sen ulkopuolella. Kunpa pahimmilta ylilyönneiltä ja kiehuvan veden läikkymisiltä vältyttäisiin. Tosin, jalkapallohan on suuria tunteita! Erotuomarina ottelussa on italialainen Massimo Busacca, hänellä on aikamoinen iltapuhde luvassa.
K: Joo pusakka on varmaankin aika märkä pelin jälkeen – ja takki tyhjä (korteista?). Huolimatta jännittävästä asetelmasta, realiteetit ovat selvät: Saksa on suosikki, ja sillä on myös uskomaton etulyöntiasema. Nimittäin, turkkilaisethan joutuvat otteluun ilman pelikiellossa olevia Tuncayta, Ardaa, Emre Asikia ja Volkania, sekä loukkaantuneiden kirjoihin päätyneitä Emre Belözoglua, Gökhan Gönülia ja Emre Güngöriä. Gökhan Zan, tärkeä keskuspuolustaja, pelasi viime pelissä, mutta hänkään ei ole täydessä "tikissä". Saapa nähdä, pystytäänkö Servet Cetiniäkään repimään sairastuvalta avaukseen. Viime hetken menetyksistä ehdottomasti kovin on kuitenkin Nihat, joka pokkasi reisivamman Hollanti-pelissä – häntä ei enää näissä kisoissa kentällä nähdä. Kamalasti joukkue joutuu antamaan eteen saksalaisille, mutta tunnetasossa ei hävitä yhtään – päinvastoin!
S: Mehmet Aurelio palaa keskikentälle, se on plussaa. Hamit Altintopkin voidaan laittaa jo alusta lähtien keskikentälle, jossa hänen taitonsa pääsevät kunnolla oikeuksiinsa. Oikeana laitapuolustajana pelannee taitava Sabri. Fatih Terimillä riittää kuitenkin kovasti päänvaivaa miettiessään pelaajilleen sopivia pelipaikkoja. Luultavasti vasemmalla puolella pelaamaan tottunut Hakan Balta jatkaa topparina. Voi myös olla, että keskikenttämies Mehmet Topalille löytyy uusi pelipaikka keskuspuolustuksesta. Heh, Aamulehdessä kerrottiin Terimin jopa miettineen kolmosvahtiaan, 192-senttistä Tolga Zenginiä, target-pelaajaksi ottelun loppuhetkille, jos joukkue on takaa-ajajana! Hyökkäyksessä katseet kääntyvät supervaihtomiehenä vakuuttaneeseen, mutta alusta asti pelanneena väsähtäneeseen Semih Sentürkiin. Keskiviikkona Turkin ehdoton avainpelaaja on Altintop, mutta saa nähdä, miten näissä kisoissa kahdesti ottelun parhaaksi valittu taituri pystyy temmeltämään kentällä, kun seurakaverit Philipp Lahm, Bastian Schweinsteiger, Lukas Podolski, Miroslav Klose ja Marcell Jansen tuntevat hänet läpikotaisin.
K: Saksan osakkeita nostattaa toki myös heidän oma esiintymisensä. Se on todellinen turnausjoukkue, joka on parantanut otteitaan peli peliltä kuin sika juoksuaan. Portugali nollattiin (kahdesta maalista huolimatta) aika nätisti, joten taitavasta ja nopeasta vastustajasta on hyvä tuntuma. Schweinsteigerin, Ballackin, Podolskin ja "ketsuppipulloreaktiota" odottavan Klosen käyrät osoittavat ylöspäin. Kun tähän lisätään otteitaan varmentanut Lehmann maalissa, pelihaluja uhkuva Frings, parasta peliään vielä odottava Lahm ja pääpelissä ylivoimaiselta vaikuttava, toisiaan täydentävä Metzelder-Mertesacker-topparipari, on paikallaan kysyä, onko Turkilla mitään jakoja.
S: Vaikka Saksa on maiden 17 kohtaamisesta voittanut 10, ovat turkkilaiset viime vuosina olleet niskan päällä niin ystävyys- kuin tosiotteluissa. Saksan viimeisin voitto on niinkin kaukaa kuin vuodelta 1992. Toki: Saksa ei ole hävinnyt viidestä EM-välierästään kuin yhden, Hollannille 20 vuotta sitten.

Illan teesit:
• Onko edes kohtuullista odottaa turkkilaisten kääntävän kokoonpano-ongelmansa asenteelliseksi vahvuudeksi?
• Jatkaako Klose maalintekoaan?
• Pystyykö Aurelio estämään Ballackin syötöt laitoihin Podolskille ja Schweinsteigerille?
• Palaako Lehmann "normaalipeliinsä" päästäen Turkin peliin mukaan?

Tulosveikkaus GER – TUR:
Kyli: 2-1 (Saksa johtaa 2-0, ja sitten alkaa kiri…)
Stefi: 1-0 (Kiri alkaa, mutta maalia ei tule)


Espanja-Venäjä 26.6.

K: Jos keskiviikon peliä voidaan luonnehtia kuumaksi paikallispeliksi, on torstain mittelö sitten säkenöivä revanssi. Joukkueethan kohtasivat D-lohkon avauksessa, ja Espanja oli siinä murskaavan ylivoimainen. Avaintekijänä silloin olivat nopeat, puolustuksen kerta toisensa jälkeen puhkoneet läpisyötöt, jotka vapauttivat Villan maalintekoon. Se peli ei tietenkään kanna kumpaakaan joukkuetta loppuotteluun; ei Venäjää kostoretkimielessä eikä Espanjaa selkeänä ennakkosuosikkina. Tämä torstain peli on täysin erilainen luonteeltaan, panoksiltaan ja pelaajistoltaankin – Venäjän osalta, siis.
S: Aivan, Venäjän avauskokoonpanossa tullee olemaan viisi tai kuusi avausottelussa aloittanutta pelaajaa. Tietenkin näkyvin muutos on Andrey Arshavinin mukanaolo. Venäjä pelaa tyystin erilailla, kun hän on mukana. Karhun, sellaisena kuin sitä nyt hehkutetaan, kisathan alkoivat käytännössä Ruotsi-pelistä, joka oli myös #10:n ensimmäinen. Sanoisin, että Espanjan etulyöntiasema perustuu tiiviiseen, toimivaan koostumukseen. Kokoonpano on ollut kasassa jo EM-karsintojen lopusta lähtien, eikä muutoksia ole odotettavissa nytkään. Paletin löytymistä kuvastaa hyvin myös, se että La Rojalla on 20 tappiotonta peliä peräjälkeen. Valmentaja Aragonés on oikeassa siinä, että 4-1-avaustuloksesta ovat molemmat joukkueet menneet eteenpäin ja että espanjalaisten ylivoimainen voitto ei ainakaan auta heitä välierässä. Se voi antaa Venäjälle, kuten YLE:n studiossa uskottiin, sen tarvittavan piristysruiskeen. Takki auki Espanja ei lähde, siitä valmentaja ja Espanjan liigassa rutinoituneet, seuroissaan saavutuksiin tottuneet, pelaajat pitävät huolen.
K: Hyvä, kun nostit esille tuon liiga-asetelman. Nythän ovat pitkälti vastakkain Espanjan ja Venäjän liigapelaajat. Punapaitojen ykkösmiehistöstä, Torresia lukuun ottamatta, kaikki pelaavat Espanjan suurseuroissa. Venäläisten todennäköisestä avaus-11:stä puolestaan vain Saenko ansaitsee leipänsä Bundesliigassa, muut Venäjän kärkiseuroissa, kuten Zenitissä ja TsSKAssa. Haluan kuitenkin teroittaa, että Venäjän liiga on kova, mutta erityinen monella tapaa. Pelaajien kuntopohja ja taitotaso ovat kuin missä tahansa Euroopan kärkiliigassa, mutta maajoukkuetason pelaajia on ripoteltuna useisiin hyvin maksaviin ja voittamiseen tottuneisiin seuroihin, jolloin liigamestaruuden uusiminen, tuplan saavuttaminen ja Mestarien liigassa menestyminen on haastavaa. Venäläinen seurajoukkue on kuitenkin voittanut UEFA Cupin kaksi kertaa viimeisen neljän kauden aikana. Kyllä tämä heijastuu lähivuosina myös Mestarien liigassa menestymiseen. Etenkin Pietarin Zenitissä ollaan oikealla tiellä. Kun puoli maajoukkuetta onnistuttaisiin saamaan samaan seurajoukkueeseen, olisi jälki tuhoisaa. Nyt tilanne on liigan tason ja kovien pelien kannalta hyvä, mutta seurajoukkueiden Euroopassa menestymisen kannalta hankala. Tosin tämän turnauksen jälkeen pelaajien pitäminen Venäjällä saattaa olla vaikeaa. Esimerkiksi FC Barcelonaa suosikkiseuranaan pitävä Arshavin hapuilee jo Espanjan suuntaan.
S: Liigan mainetta on tullut kieltämättä kirkastettua. On silti naivia ajatella, että Venäjä pääsisi pelitavallaan ja aktiivisuudellaan yllättämään Espanjan, koska on varmaa, että Venäjä ei tule peliin passiivisesti ja "safety-palloa" pelaten. Eikä tietysti kannatakaan, koska juuri sillä pelitavalla tuli kolme maalia kuokkaan. Venäjä tulee karhun lailla: viheriön omistaen, nopeuttaan ja syöttöpeliään hyödyntäen ja Arshavinin, Zhirkovin, Semakin ja Pavluychenkon taitoihin nojaten. Ottelu on ennakkoon yksi kisojen helmistä, koska Espanjakin pelaa härkämäisesti. Espanja on varmasti käynyt moneen kertaan läpi venäläisten Ruotsi-pelin varman esityksen ja Hollanti-voiton käänteet, joten pelitapa, yksittäisten pelaajien tyylit ja samoin myös heikkoudet ovat totisesti "Hortalezan viisaan miehen" tiedossa. Yksi jännittävä kysymys tässä ottelussa on se, miten Espanja selviää ensimmäisestä taito- ja "total-jalkapalloa" pelaavasta vastustajastaan. Italian, samoin kuin Ruotsin ja Kreikan, pelitapa antoivat sille pallonhallinnan, mutta nyt vastassa on täysin erilainen joukkue.
K: Oikeastaan kentällä on kaksi Espanjaa, joskin La Rojalla on vieläkin parempi ja näyttävämpi lyhytsyöttöpeli, koska toimiessaan siinä on paljon tehokkaita ja ratkaisevia pystysyöttöjä. Hollantihan ei päässyt nokikkain maalivahti Akinfeevin kanssa, eikä puolustajien jalalla pelaamista testattu kunnolla. Mitä taas tulee venäläisten pelin pyörittämiseen, ja siihen suotuun tilaan, Sennan, Puyolin ja Marcheñan muodostama puolustuskolmio on totaalisesti eri luokkaa kuin Hollannin tai Ruotsin vastaava. Tällä alueella ratkaisu tapahtuu. Senna tulee Arshavinin sukille tarvittaessa jo ekan 20 minuutin aikana, jolloin nuorukaisen pelihalut mitataan aivan eri tavalla kuin aiemmin! Vamos!
S: Espanjan kysymysmerkki lienee se, onko kaukovetojen (mm. Silva, Xavi, Senna, Villa) tähtäin säädetty paremmaksi kuin edellisessä ottelussa. Sihdin on oltava kohdillaan, jos Hiddinkin velhomainen puolustustaktiikka pakottaisi espanjalaiset pitämään palloa parissa kympissä poikittain siirrellen. Italian ryhmitys esti boksissa pelaamisen, eikä nopeita pystysyöttöjä saatu kulkemaan kuin jatkoajalla. Torstaina tarvitaan monipuolista hyökkäyspelaamista. Huomionarvoista on se, että Venäjän kaukovedoissa löytyy, vaikka Kolodin ei niitä korttitilinsä täyttymisen vuoksi olekaan pommittamassa. Suurempi menetys hänen poissaolonsa on Espanjan kärkiparin merkkaamisen kannalta. Yksi aistimisenarvoinen seikka ottelussa on valmentajan ja pelaajien välinen kemia. Venäjällä menee hyvin, pelaajat ovat ilmeikkäitä ja rentoja, ja he katsovat valmentajaansa ylöspäin. Espanjan leiristä voi uumoilla toista, kun kaikki vaihtoon otetut (erityisesti Torres) ovat pudistelleet päätään ja ilmaisseet pettymyksensä valmentajan ratkaisulle. Toki tiukka voitto, joka ratkesi uskoon ja keskinäiseen luottamukseen, omalta osaltaan vahvistaa yhteenkuuluvuutta.

Illan teesit:
• Vapaapotkut ja niiden puolustaminen avainasiana – onko Venäjällä pääpelivoimaa ja pelisilmää Espanjan oveluudelle?
• Miten Akinfeev kestää paineet huomattavasti kokeneemman, mutta silti nuoren, miehen ottaessa mittaa Espanjan maalilla?
• Marcheña vs. Arshavin, valencialaisella oli haastetta jo Cassanon pyrähdysten kanssa, entä nyt, kun vastassa on kisojen paras 10-paikan pelaaja?
• Revanssi: Sergio Ramos vs. Yuri Zhirkov, venäläinen johtaa 1-0 avausottelun jäljiltä.

Tulosveikkaus:
Stefi: 3-2
Kyli: 3-1