Jälkilöylyt

Mika povasi elämäniloisia MM-kisoja, joita leimaisi myönteisyys, iloisuus ja näyttävyys. Ok, Etelä-Afrikka selvitti kisajärjestelyt kunnialla ja turvallisuusongelmilta vältyttiin. Mutta jäävätkö kisat mieleen Afrikan kisoina, "aivan toisenlaisena turnauksena kuin koskaan ennen", kuten Sepp Blatter julisti? Väitämme, että kisat muistetaan ensisijaisesti pelillisistä asioista. Kun vuvuzela ja Jabulani pyyhkiytyvät muistista, jäävät jäljelle Ranskan ja Italian surkeus, Uruguayn venymiskyky sekä Forlánin napakymppiturnaus, Saksan uusi ilme, Hollannin kova ja taitava keskikenttä, sekä Espanjan pallonhallintataito.

Päivänpolitiikka ei ollut kovinkaan merkittävästi esillä kisojen yhteydessä, mutta naiivit ”football saves the world” -puheenvuorot olivat toistuvasti läsnä näissä MM-kisoissa. Viikosta toiseen sai lukea ja kuulla, kuinka FIFA oli mukana kaikessa hyvässä ja ihanassa, ja miten afrikkalaisten arkea oltiin jälleen parannettu futiksen avulla. Paluu arkeen voi kuitenkin olla karu. Miljoonien velkarahalla rakennetut stadionit, tieverkostot ja hotellit jäävät ammottamaan tyhjyyttään ja lapset palaavat crackpiippujensa kanssa slummeihin. No joo, ehkä hieman kyynisesti ajateltu. Toivottavasti kisojen tuottoja ohjautuisi myös junioritoiminnan kehittämiseen.

Arvioimme kisojen alussa, että tasoerot maiden välillä ovat kaventuneet. Joukkuepelaaminen, asenne, työmoraali, taito, luovuus, nöyryys ja kannustava meininki korostuvat menestyvien ja ei-menestyvien vedenjakajana. Egoilu, ylitaktiset ja -puolustusvoittoiset pelitavat, rakoilevat joukkuehenget, väkivaltaisuudet tai eilisen tähdet eivät enää toimisi. Jo alkulohkoissa nähtiin, että pelit ovat todella tiukkoja ja että yleiset veikkaukset menevät aivan reisille. Kisojen edetessä Etelä-Amerikka vei jo valtikan jalkapallokulttuurin kehtoon, mutta organisoidummat eurooppalaisjengit kävivät hakemassa pojan takaisin. Afrikan "epäonnistumista" pohdimme jo varsin perusteellisesti aiemmin (ks. osa 1 ja osa 2). Se jokin Afrikalta vielä puuttuu, vaikka se jokin sillä tietysti on.

Inhimillisyyden kisat

Yhdellä termillä näitä kisoja voidaan kutsua – jos ei nyt elämäniloisuuden kisoiksi niin – inhimillisyyden MM-kisoiksi. MM2010 palautti monet maan pinnalle siitä, että jalkapalloilijat – äärimmäiset tähdet ja ylivoimaiset taituritkin – ovat vain ihmisiä. Eivät robotteja tai Duracell-pupuja. Messin, Rooneyn, Ronaldon, Gerrardin, Lampardin, Kakán, Torresin, van Persien ja kumppaneiden käsittämätön n. 50-70 ottelun kausi sekä kovasta rääkistä seuranneet vammat eivät voineet olla jättämättä verojaan peliesityksiin. He olivat siis ensisijaisesti väsyneitä, seurauksena heikentynyt usko omiin kykyihin kannatella joukkueitaan, ja kolmanneksi siis maalinteko- ja muut ongelmat. Tietysti media oli kärppänä paikalla heikkona hetkenä...

Inhimillisesti – mutta toki kuin märkä rätti vasten kasvoja – tuomarit tulivat myös parrasvaloihin poikkeuksellisten pahojen mokien muodossa. Hylättyjä maaleja, paitsiomaaleja, hyväksymättä jääneitä maaleja...missattuja varoituksen paikkoja, turhia kortteja. Toki pelaajienkin suuntaan voi tässä katsoa! He tekevät filmauksillaan tuomarien (sivu)työstä helvettiä. Samalla se kuitenkin näyttää sen, miten inhimillistä voittamisen halu todellisuudessa on. Kaikki on sallittua sodassa, rakkaudessa – ja jalkapallossa.

On joka tapauksessa todella hieno asia, että finaaliin pääsi kaksi ensikertalaista. Ja vielä hienompi asia jalkapallolle, että Espanja voitti. Mourinholainen vastahyökkäyspeliin perustuva taktiikka ei ole ainoa tie voittoon. Podeeemoooss!! 

Mikan 7 lauseenalkua

Odotan erityisen innokkaasti… Pohjois-Korean otteita.
Joukkue oli kieltämättä kiinnostava ilmestys MM-areenalla robottimaisella puolustuspelaamisella, joka liikkui sinnikkäästi vastustajan pallonsiirtelyn mukaisesti. Brasseja vastaan noudatettu pelitapa olisi saattanut johtaa komeampaan saldoon, mutta kumma romahdus nähtiin Portugalia vastaan.

Kisoista tullaan muistamaan erityisesti… taitofutiksen paluu myös MM-areenalle.
Taitopeliä pelanneet Uruguay, Hollanti, Saksa ja Espanja valloittivat välieräpaikat – eli sikäli asia meni näin. Espanjan EM-kisoissa käyttämä vauhdikas tikitaka ei aivan täysipainoisesti kantanut Etelä-Afrikkaan asti johtuen taktisista eroista ja pelaajavalinnoista.

Maradonalle tulee… muutama harmaa hius lisää jo alkulohkossa.
Maradonan puutteet valmentajana näkyivät selvästi Saksaa vastaan, kun kuumakalle jäätyi esikuntansa kanssa.

Saksan turnauskestävyys… on hyvää perustasoa, mutta se ei nyt riitä.
Se riitti komeasti pronssiin. Myös pelitapa ja uusien, nuorten starojen esiinmarssi antaa hyvät lähtökohdat tuleviin kisoihin. Willkommen!

Slovenialaiselle Valter Birsalle… tai hänen agentilleen tulee kisojen jälkeen muutama puhelu.
Birsa ja muutama muu nuori pelaaja ovat kuumia nimiä kesän siirtomarkkinoilla.

Ranskan valmentaja Domenech ei… enää kisojen jälkeen nautikaan FFF:n luottamusta.
Domenech, Ranska ja F.F.F. floppasivat.

Hollanti voi… yltää puolivälieriin asti.
Ylsi pidemmälle! Tiputti Brassit ja näytti, miksi juuri sen kuului pelata Espanjaa vastaan finaalissa.


FC Culture kiittää lukijoitaan, vieraskyniään ja muita myötä eläneitä - sekä tietysti kaikkia armoitettuja futisleskiä!!


~ FCC -toimitus ~

Ensin Eurooppa, sitten maailma – entä Brasilia2014?

Espanja voitti Hollannin MM-finaalissa sunnuntaina 11. heinäkuuta 2010. Se voitti ensimmäisen maailmanmestaruutensa! Saksan turnauskestävyyttä hehkuttaneessa Veikkaajan kisaoppaan jutussa puhuttiin siitä, miten paras joukkue ei aina voita – vaan se, joka voittaa ne oikeat pelit. Espanja hävisi yhden ottelun, ensimmäisensä, mutta saavutti sen jälkeen kuusi voittoa. Niistä neljä viimeistä tuli 1-0 -tuloksella. Hollanti hävisi myös vain yhden ottelun, viimeisensä, ja samalla siis oranssin historiansa kolmannen finaalin. Se, voittiko turnauksen paras joukkue MM-kullan, jakaa porukan karkeasti kahtia. Siitä ei kuitenkaan ole epäselvyyttä, etteikö Euroopan mestari ja maailmanmestari Espanja olisi kuningaslajin tämänhetkinen kuningas. Siispä todennäköisemmin kuin pitkällisen kujanjuoksun (onnellinen) päätös, Espanjan mestaruus onkin dynastian alku.

Primera Europa, ahora el mundo – Podemos! kaikuu tulenpunaisen härän kannatuslaulussa. Ensin Eurooppa, sitten maailma. Siitä tulee mieliimme, jotenkin kieroutuneita kun olemme, Leonard Cohenin klassikko First we take Manhattan, then we take Berlin (suosittelemme kuitenkin menevämpää Joe Cockerin versiota). Laulu piikittelee länsisaksalaista äärivasemmistoryhmittymää, RAF:ia, joka taisteli väkivaltaisesti 1960-luvulta lähtien valtaa pitäviä vastaan. Se tarjosi radikaalin vaihtoehdon.

Samankaltaisen vaihtoehdon jalkapalloilussa tarjosi aikoinaan Hollanti totaalvoetball’illaan ja sittemmin Espanja, jonka sanotaan omaksuneen Barcelonan Fútbol Total’in maajoukkueen pelityyliksi. Aseet ja keinot olivat tietysti toiset! Nyt Oranje ja La Furia Roja kohtasivat Etelä-Afrikan MM-päätöksessä. Originaali totaalifutis ei näyttäytynyt sunnuntai-iltana kaikessa kirjossaan, sillä Hollanti rikkoi taitavasti Espanjan pelinrakentelua, Espanja ei ollut riittävän vapautunut, luova ja yritteliäs, ja Hollanti hyökkäsi lähinnä täsmäpistoin. Espanjalaisille tutumpi termi tikitaka oli myös aika ajoin (tiki)taka-alalla. Tunnelmat ovatkin siinä mielessä vähän ristiriitaiset. Hollanti (pois lukien kuutamoa ihaillut Sneijder) pelasi ottelussa useimmin taitojensa äärirajoilla, kun taas espanjalaisista ei monikaan päässyt tasolleen. Ottelu näytti kuitenkin sen, mitä tarkoittavat usko, hetkeen ja tilanteeseen tarttuminen ja huippu-urheilun pienet marginaalit... Ramosin pusku, Mathijsenin huti, Robbenin läpiajo, Villan volley(t), Iniestan tasapaino, tuomarin ”ässät”, maalivahtien reaktiotorjunnat, taito ja tuuri, ja lopulta: Iniestan läpiajo. Ristiriitaisuutta toki toi myös se, että toinen meistä kannattaa myös Oranjea!

Palataksemme tuohon Cohenin klassikkoon, joka on siis ennen muuta kuittaus RAF:ille sen naiiviudesta (esim. halu muuttaa maailmaa) ja narsisimista (esim. tarkoitus pyhittää keinot), MM-finaalin yhteydessä voidaan puhua kahdesta seikasta. Mutta ensin tarjoamme tämän otteen laulun sanoista:

“Ah you loved me as a loser, but now you're worried that I just might win.
You know the way to stop me, but you don't have the discipline.
How many nights I prayed for this, to let my work begin.
First we take Manhattan, then we take Berlin.”

Jalkapallossa, myös tässä MM-finaalissa, on ennakkosuosikki ja altavastaaja. On ihmisiä, joilla on vankkumaton halu tukea juuri altavastaajia. He ovat radikaaleja, mutta samalla vähän naiiveja ja tottakai narsisteja. He ajavat pienempien etua, mutta ehkä kuitenkin pohjimmiltaan siksi, että se on jotenkin tyylikästä. Mutta auta armias sen kerran, kun heidän kannattamansa pieni, vaatimaton ja raukka – ikuinen epäonnistuja – joskus sattuu voittamaan!

Espanja on – johtuen sen loputtomalta tuntuneesta kujanjuoksusta kohti mestaruuksia, lupausten lunastamisia ja onnistumisia – kulkenut pitkän tien altavastaajasta (ja sen yhdestä valeasusta, ikuisesta hävijästä) ennakkosuosiksi. Varmasti se on tuona aikana (viimeistään EURO2008-pelitavallaan) saanut uusia faneja, mutta samalla kahden mestaruutensa myötä menettänyt näitä radikaaleja. Näissä MM-kisoissa se oli ennakkosuosikki (yhdessä muutaman muun, jo aiemmin pullahtaneen kanssa). Välillä se takerteli kuin chorizolla täytetyn leivän pala kurkussa, mutta sitten taas eteni vauhdilla kuin lasillinen riojalaista alas kurkusta.

Vaikka olemme henkeen ja vereen Espanjan kannattajia, tunnustamme, että uskomme välillä horjui sunnuntaina. Enimmäkseen se johtui Hollannin hyvyydestä, mutta myös siitä, että punaiset pääsivät tasolleen vain välillä. Alku oli hyvä, ja tietenkin loppu. Se, jatkuuko Espanjan kahden mestaruuden putki 2012 Puolassa ja Ukrainassa, sekä 2014 Brasiliassa, on toinen tarina. Silti siinäkin, kuten kaikissa seitsemässä kisaottelussa, pallo on heillä itsellään! He ovat lähtökohtaisesti ylivoimaisia niin pelitavaltaan, itseluottamukseltaan, taitotasoltaan kuin yhteispeliltään. Tämä kaikki siitä huolimatta, että Marcos Sennan (EURO2008-kisojen parhaan puolustavan keskikenttäpelaajan) paikkaamiseen tarvittiin kaksi ankkuria, mikä näkyi paikka paikoin hyökkäyspelin yksipuolisuutena, ja että esimerkiksi Torres, Iniesta tai Ramoskaan eivät olleet aivan 100-prosenttisesti tasollaan.


~ FCC -toimitus ~

PS Jos Hollanti olisi voittanut tuon kolmannen MM-finaalinsa, olisi vastaavanlainen ennakkosuosikki - altavastaaja ollut aikanaan edessä, ja samankaltaisia Edam- tai muu ruoka-ainevertauksia olisi käytetty. Dynastian alkutaipaleestakin voitaisiin puhua, kun tämä kolmas oranssi huippusukupolvi on pian, ellei jo nyt, uransa huipulla. Cruyffin & co ja Rijkaardin & co jälkeen voidaan puhua jo Sneijderista ja Robbenista. Älä itke, äiti ostaa uudet nappikset - viimeistään Brasiliassa... :' (

2

Jos pronssiottelussa haavojaan nuolee kaksi MM-historian menestysmaata, finaalipelissä on kahden noviisin vuoro. Hollanti on käynyt kahdesti 1970-luvulla häviämässä MM-finaalin, ja EM:äänsä puolustava Espanja on puolestaan ensimmäistä kertaa pappia kyydissä. Silti joukkueet hinaavat perässään käsittämätöntä futisperinteen rekeä. Maine ja historia on itse asiassa kulkenut piiitkästi kunnian edellä, kun menestys on nämä maat kiertänyt järjestään kaukaa.

Hollanti pelaa korkealla itseluottamuksella, ja usko koutsin pelikirjaan on kova. Pienet kivet ovat myös kaikonneet kengistä. Isoin ongelma on RVP:n kuiva ruuti. Toki oli tiedossa, että Oranje nousee tai kaatuu nimenomaan Robbenin ja Sneijderin peliesityksillä. Nyt se on vain noussut, ja välierävoitto oli 25. perättäinen tappioton ottelu. MM-kisoissa on tilillä vain voittoja, kuusi. Sunnuntaina itseluottamus on vielä kovemmalla tasolla, kun De Jong korvaa De Zeeuwin ja van der Wiel Boulahrouzin, joka tosin pelasi hyvin puolustussuuntaan tiistaina. Hollanti lähtee toistamiseen altavastaajana peliin. Brasiliaa vastaan se oli avausjakson aivan nesteessä, kun se oli tottunut pitämään palloa. Tappio oli silloin lähellä, mutta Dunga tarjosi miehilleen kuoharia kopissa antaen oranssipaidoille mahdollisuuden, jonka he käyttivät nätisti. Uruguay-ottelussa Hollanti olikin sitten jo suvereeni. Peli on loksahtamassa kohdilleen yhdennellätoista hetkellä.

Finaalissa, seitsemännessä ja ylipitkän futiskauden viimeisessä ottelussa, voittaa se, jolta löytyy vielä yksi vaihde lisää. Molemmat valmentajat, Del Bosque ja van Marwijk ovat rauhallisia taktikkoja, jotka pelaavat vain voitosta, eivätkä keräile ylimääräisiä tyylipisteitä. Toivottavasti ottelu ei kuitenkaan mene kyttäilyksi. Espanja varmasti vie peliä ja pyörittää tiki-takaansa, mutta Hollannin ei kestä luottaa vain vastaiskuihinsa. Saksahan teki juuri sen mokan, että se passivoitui.

Espanjan kisamenestystä voidaan perustella nimenomaan turnauskestävyydellä, erityisesti turnauspelaamisen jujun oivaltamisella. Peli on sujunut koko ajan yhä paremmin, ja Saksaa vastaan kentällä oli vain yksi joukkue, La Furia Roja. Espanjalaisten vaakakuppia painavat varmempi maalivahtipeli, monipuolisuus ja taito pitää peli hyppysissään. Capdevila tarvitsee toki Busquetsin apua Kuytin ja Robbenin pysäyttämisessä, ja Alonson on oltava vahvemmin ankkurinpaikalla Sneijderin kiusana. Pallon saadessaan Espanja on voittamaton. Xavi ja Iniesta ovat huikeita väistelemään taklauksia ja luopumaan pallosta oikeaan aikaan. Rottien rotta van Bommelin ja oppipoika De Jongin pitää ottaa luulot pois heti alussa. Sukille vaan reippaasti ja armotonta psyykkausta kehiin! Kortteja pitää toki väistellä. Kuriositeettina on sellainenkin, että van Bommelhan on Iniestan ex-seurakaveri, joten eiköhän siellä vedetä ne kuuluisat äiti- ja siskoherjauksetkin shortsintaskusta.

Seuraa finaalissa sunnuntaina 11.7. klo 21.30 alkaen näitä:

• roolissaan korvaamaton van Bommel tuskin pysyy 90' kentällä, vaan hänet ajetaan ulos
• löytävätkö van Persie ja Sneijder yhteisen aaltopituuden pelissä?
• miten Pedro onnistuu sekoittamaan hollantilaisten puolustuspakkaa?
• palaako Villa parrasvaloihin?

Tulosveikkaus NED - ESP 1-2

 

 

~ FCC -toimitus ~

 

PS Tsekkaa koko turnauksen All Stars -joukkue oikealta!

 

Kilvenkiillottajat

Lauantai-illan huumaa on luvassa pronssiottelussa, kun Uruguay ja Saksa yrittävät kiillottaa naarmuuntuneita kilpiään. Molempia voidaan ennakko-odotuksiin nähden pitää yllättäjinä mitalipeleissä, vaikka Saksaa ei tietenkään koskaan sovi laskea ulos näistä kekkereistä. Die Mannschaftin turnauskestävyydestä ei turhaan kirjoitettu Veikkaajan kisaoppaassa. Uruguay puolestaan siinäkin oli tylysti jätetty A-lohkon jumboksi! Tosin tässä täytyy sanoa, että FCC / M oli hyvin ”kartalla” uruguaylaisten mahkuista.

Joukkueet lähtevät otteluun eri panoksin, vaikka molemmat pelaavat varmasti tosissaan itse pronssista. Molemmille maalinsylkijöiden paluu ruotuun on tärkeä asia, niin Suarez Uruguaylle kuin Müller Saksalle. La Celestelle pronssimahdollisuus on todellinen nyt tai ei koskaan. On ollut jännittävää seurata, miten Uruguayn joukkue on hehkuttanut tiedostusvälineissä omaa valmistautumistaan, yhteisiä leirityksiään, karsintaurakkaansa ja vuosien työtään. Siis aivan samaan tapaan kuin täällä Euroopassa eurooppalaisten huippujoukkueiden osalta! Kaikkialla tunnutaan vain tuijottelevan omaa napaansa, eikä muun maailman meininkejä juurikaan seurata. Hyvä esimerkki oli Abreun panenkamainen rankkari, jollaisen hän oli tehnyt myös Brasilian liigafinaalissa huhtikuussa.

Saksan Löwille ei aivan tullut värisuoraa eli luontevaa jatkoa MM-pronssille (2006) ja EM-hopealle (2008). Kisat on kuitenkin keskimääräistä mukavampaa päättää voittoon kuin tappioon, eli eiköhän se pronssikin maistu aivan bratwurstilta, kun huomioidaan joukkueen keski-ikä, yleiset odotukset ja se, miten kovia päänahkoja vyölle tuli. Eräs piirre turnauskestävyydessä on nopea tilanteen nollaaminen, kuten kävi 0-1 Serbia-tappion jälkeen. Saksa saa asenteensa kohdilleen, kuten MM2006-pronssipelissä, jossa se oli huikea. Ottelu saattaa ryöpsähtää aikamoiseksi maali-iloitteluksi, ja Saksa napannee tästä lopulta murskavoiton. Pääpelissä Uruguayn tapeilla ei ole mitään jakoa. Forlanin vaparit ja Suarezin yksilösuoritukset ovat Uruguayn ainoa toivo. Musleran heikko pelikin odottaa nurkan takana, kun nyt Lazio-vahti on pelannut poikkeuksellisen varmasti.

Tulosveikkaus Uruguay – Saksa 2-4




~ FCC -toimitus ~

Selvä peli

Uruguay, Hollanti, Saksa ja Espanja ovat kaikki pelanneet loistavan MM-turnauksen. Silti välierissä jäi harvinaisen vähän jossiteltavaa. Finaaliin ovat selvinneet kaikilla mittareilla arvioituna kaksi parasta jengiä. Pelillisesti, taktisesti ja asenteellisesti on myös odotettavissa poikkeuksellisen huikea MM-finaali.

Uruguayn ja Hollannin välieräottelussa vuoltiin selvää pässinlihaa, kiveksiä ja munuaisia, valeltiin niitä marinadilla ja pyöriteltiin grillissä. Herkkua sai maistaa Sneijderin, Robbenin ja Gion johdolla Oranje, kun La Charrúas’lle jäivät vain tähteet – luu käteen. Hollanti pelasi kokonaisuutena vakuuttavammin kuin edellisessä ottelussaan. Varsinkin toinen jakso osoitti sen, että sen kunto on ajoitettu oikein, nälkä kasvaa syödessä ja itseluottamus on huipussaan. Kaikki tuntui onnistuvan: 1) van Bronckhorstin ensimmäinen veto ja millainen piiska!! 2) Robben tekee oppikirjamaisen puskumaalin, ja 3) Sneijderin ei näköjään tarvitse kuin ajatella maalintekoa ja siellä lepää.

Uruguayn kisataipaleelle, jos jollekin, soisi palkinnon! Se on ollut paitsi piikillinen piristysruisketta kisoille myös oiva näpäytys ”asiantuntijoiden” kisaennakoille. Tabárez on pian kuumaa kamaa managerimarkkinoilla (vaikka seurajoukkuemanagerointi on oma lajinsa!), ja Suarezin, Godinin, Musleran, Cavanin ja Pereiran otteista saadaan nauttia vielä monta monituista vuotta. Sen sijaan Abreun, Forlánin ja Perezin arvoturnausnappikset jäävät Etelä-Afrikkaan – seuratasolla toki homma jatkuu! Suoritus – final four – on äärettömän kova juttu, ja varmuudella maksimi. Henkinen valmistautuminen on ollut viimeisteltyä. Toki heidän paineensietokykyään ja ennakko-odotusten käsittelytaitoaan ei ole testattu Rooneyn, Messin, Riberyn ja Cannavaron tasolla. Kukaan ei odottanut heiltä tietenkään mitään. No parempi voitti välierän – no excuses.

Espanja dominoi puolestaan Saksaa vastaan. Valkopaitoja oli vaikeata tunnistaa samaksi nipuksi, joka on nakuttanut kolme kertaa neljä maalia vastustajansa verkkoon. Aiemmin taktiset korttinsa pöytään viimeisenä lyönyt Löw oli nyt maksumiehenä. Hän oli joko rakentanut taktiikan, joka petti, tai hänen urheat arjalaissoturinsa eivät toteuttaneet sovittua Taisteluni -kirjaa. Systeemi ja tavoitteet olivat kuitenkin erilaiset kuin Englantia ja Argentiinaa vastaan. Selviä syitä oli kaksi. Ensiksi, Espanjaa ei voi verrata mihinkään muuhun joukkueeseen. Toiseksi, Müllerin – 20-vuotiaan arvokisadebytantin – puuttuminen välierästä näkyi pelottavalla tavalla. Hän oli(si ollut) vastaiskupelin suola. Nyt purkupalloa tai katkaistua syöttöä ei voitukaan jatkaa seuraavalle, esimerkiksi ristipallona laitaan.

Ei tarvitse olla futisfakiiri tietääkseen, että Espanjalle ei kannata antaa palloa. Heidän pelitapansa perustuu 100-prosenttisesti siihen. Toki tarkemmalla silmällä katseltuna voidaan sanoa, että Xavi ei kuse yhtään lyhytsyöttöä, mikä tarjoaa loistavat lähtökohdat pelinrakenteluun. Del Bosquen ässä hihassa oli tietysti Pedro, joka toi toi lisämausteen peliin haastamalla vastustajia, liikkumalla ahkerasti myös pallottomana ja laukomalla hanakasti. Torres voi valitettavasti sanoa Hasta luego avauskokoonpanopaikalleen. Saksa sanoi finaalipaikalleen Auf Wiedersehen jo ottelun aikana, niin haluton se oli.


~ FCC -toimitus ~

4

No niin, nyt on jyvät karsittu akanoista. Toivottavasti välierissä jatketaan samaan malliin kuin puolivälierissä. Draamaa, sotaa, ilon ja surun kyyneleitä. Sankareita (Suarez, Villa..), tunareita (Gyan, Cardozo..), rottia (van Bommel, Ooijer..) ja narreja (Melo, Maradona..). Roolit ovat jaossa neljäksi vuodeksi taas tiistaina ja keskiviikkona.

Uruguay-Hollanti (ti 6.7. klo 21.30)

Uruguay on ollut minulle todella suuri yllättäjä. Maanosansa karsinnoista se pääsi niukin naukin kisoihin, eikä joukkueessa ole - tai ollut ainakaan ennen kisoja - Forlánin ja Suarezin lisäksi muita "tähtipelaajia". IS Veikkaaja arvioi, että ailahtelevat otteet ja liian kovaotteinen puolustus jättävät sen alkulohkoon. Urheilulehden Kupila puolestaan heitti, että tuollaisella puolustuksella saa aikaan vain "tapahtumarikkaita matseja ja loputonta jossittelua siitä, että kylläpä taas oltiin lähellä".

No, Tabarez vieraili Sanomatalossa, Risto Rytin tiellä sekä Tampereen Hervannassa ja veti housut kinttuihin. Tiistaina Uruguay on viettänyt kisoissa 26 kunnian päivää ja näyttänyt, mitä on "la garra charrúa", uruguaylainen sisu. Suarez ja Forlán ovat jo kirjoittaneet nimensä Uruguayn jalkapallohistorian kirjoihin. Paikkoja museovitriinissä on kuitenkin vielä tarjolla.

Oranssipaidat ovat saaneet kärsiä ilkkuvista "jalkapalloasiantuntijoista" ja tylsän jalkapallon haukkujista koko kisojen ajan. Ja onhan haukkuihin tietysti ollut aihettakin, kun joukkuepuolustus ei ole toiminut ja Stekelenburg on joutunut todella koville viime peleissä. Itsetietoisten hollantilaisten on usein vaikea katsoa peiliin pelin kangerrellessa. Tähän mennessä rauha on kuitenkin säilynyt ja Brasilia-voitto nostatti isompienkin egojen fiilispisteet taas kattoon. 

Brasilia-voiton jälkeen van Marwijkille tuli hetkeksi rauha. Ja pöytäänhän voidaan lyödä sekin fakta, että Hollannilla on takanaan 18 tappiotonta ottelua putkeen. Arjen "one trick pony" Robbenin kikat toimivat tälläkin tasolla, Stekelenburg on elämänsä kunnossa, De Jong ja van Bommel heiluttavat viikatetta sääntöjen puitteissa ja herra täydellisyys, Mr. Sneijder, ratkaisee pelit. Kärkimiestä ei ole vielä edes tarvittu. Ehkä sekin voimavara saadaan käyttöön Luganon ja kumppaneiden kiusaksi - ja voiton vakuudeksi.

Tulosveikkaus: 0-2


Saksa-Espanja (ke 7.7. klo 21.30)

Saksa on ollut tämän turnauksen ehdoton valopilkku. "Tukkireisiliigan" miehet pelaavat kovalla itseluottamuksella ja tiiviillä joukkuepuolustuksella. Taitojen äärirajoja koetellaan, kun Saksan miehet laittavat täydestä juoksusta keskityksiä ja pallot tykitetään ykkösestä sisään. 

Saksan pelistä on vaikea löytää heikkouksia. Enakkoon hitaaksi ja kankeaksi haukuttu puolustus ja epäilystä herättänyt maalivahti ovat pelanneet lähes virheetöntä peliä. Özil on ylittänyt kaikki odotukset ja Basti nostaa tasoaan koko ajan. 

Espanja on pyörittänyt Xavin kautta omaa tiki-takaansa ja Villa on rutistanut tarvittavat maalit. Nyt on viimeistään pakko saada myös muuta sisältöä peliin. EM2008-finaalissa Torres vei Mertesackeria kioskille mennen tullen. Tehoaisivatko Xavin pystysyötöt ja Torresin nopeus myös keskiviikkona? Vai annetaanko pallo taas suosiolla Iniestalle ja Villalle vasempaan laitaan? Siellä kyllä Lahm puree välittömästi jalkaan - ja Khedira sekä Basti sekuntia myöhemmin.

Espanjan joukkueessa on todellakin niin paljon tasoa, että Del Bosquen pitää tehdä valinta Silvan ja Torresin välillä. Satsataanko oikeaan laitaan vai kärkeen? Tähän mennessä Torres ei ole onnistunut ajamaan oikealta sisään Del Bosquen ajatusten mukaisesti.

Mahtava peli tiedossa! Nyt sitten vaan kauppaan chorizoa, bratwurstia ja olutta ostamaan. ;) 

Tulosveikkaus: 0-1

FCC / S

Imperiumin vastaisku

Tähtien sota Etelä-Afrikan viheriöillä on huipentumassa. Puolivälierissä saimme nauttia huikeista erikoistehosteista, ääni- ja värimaailmasta – ja muutama Oscar-pystikin olisi voitu jakaa komeista filmauksista. Futis on näyttänyt tosiluonteensa, ja draamaa ja jännitystä – iloa ja surua – on ollut mukana joka ottelussa.

Kenties kiinnostavin käänne näissä kisoissa on ollut se, että kapinalliset eteläamerikkalaiset ovat jääneet nuolemaan näppejään. Kapinallisten veret seisauttaneina ”Hothin taisteluina” olivat erityisesti Argentiinan totaalinen pelillis-taktinen romahtaminen ja Brasilian henkisen kantin ja ylivoimaisuuden mureneminen. Vain urhea ja omia vahvuuksiaan mukaillut Paraguay – ja semeihin sensaatiomaisesti edennyt Uruguay ansaitsevat puhtaat paperit. Eurooppalaisten Darth Vaderin valosapelia ovat heiluttaneet eturintamassa Saksa, Hollanti ja Espanja, jotka tiputtivat Argentiinan, Brasilian ja Paraguayn. Uruguay puolestaan sammutti Afrikan tähden.

Toden totta jatkopelien alkaessa oli sellainen kutina, että Latinalaisen Amerikan edustajat, jalkapalloilun isät, kuten siellä uskotaan, pääsevät näpäyttämään jalkapallon emämaita, ”vanhaa mannerta”. Eurooppalaisten kärki oli kuitenkin yhtä aikaa terävä ja leveä, ja kaikki kolme kandidaattia eteni pareistaan välieriin.

Brasilian sössimisestä tulikin jo kirjoiteltua kommenttiosiossa, mutta tietysti Oranje ansaitsi voittonsa. Brasilia sai liian paljon liian hyvää ja liian nopeasti, ja hollantilaiset olivat sitten valmiita henkisesti, taktisesti ja maalitilanteissaan. Silti voidaan todeta, että heitä ei ole ehkä vielä täysipainoisesti testattu…oliko brassien tekemä pelitilannemaali vain tilastollinen vai ”lopun alkua”? Uruguaylla oli kaikki mahdolliset ja mahdottomat jalkapallojumalat puolellaan Ghanaa vastaan. Yksi kisojen parhaista hyökkääjistä, Suarez, pani itsensä likoon ja leikki veskaria jatkoajan dramaattisilla kalkkiviivoilla, ja Muslera otti puolestaan roolia pilkkukisassa. Saksa oli odotetun vakuuttava, ja Argentiina odotetun yksipuolinen ja aseeton – kuten oli ennakoitavissa... La Furia Rojalla oli kaskessaan todellinen kanto, mutta – yllätys yllätys – #7 antoi syyn painaa vaikeat hetket villaisella. Espanjan miehistö on kokenut yhdessä ups&downs, mutta pystynyt kokoamaan itsensä kerta toisensa jälkeen, mikä voi kantaa lannistumattomana yhteishenkenä eteenpäin.

Välieräpareista kirjoitamme alkuviikosta tarkemmin, mutta jo nyt on varmaa, että sekä Kapkaunpungissa pelattavaa Uruguay – Hollanti että Durbanin illassa oteltavaa Saksa – Espanja otteluita tullaan muistelemaan klassikoina!

Ke Nako!


~ FCC / M ~

Komiata poikaa…

MM-kisat ovat vahvasti loppusuoralla ja ratkaisuhetket käsillä. Futisleskien paine kasvaa kasvamistaan, ja onkin jälleen aika perinteisen "liennytyksen". Tähän luontevin keino on tietysti nimetä "TOP IhQ-hottikset" näiden kisojen pelaajista ja valmentajista! Painopisteen ollessa vahvasti pelillisissä asioissa, valinta on kohdistunut vain vielä mukana olleisiin joukkueisiin.

Valmentajat:

Martino (PAR), punaiset silmälasit vain lisäävät miehen tahdikkuutta.

 van Marwijk (NED), voiko enää elegantimmin harmaantua? 

Maradona (ARG), kammarileikkeihin kuuluu mm. sikari

Tabárez (URU), valmentajahommien loputtua, eläkepäivien suunnitelmat ovat jo selvillä, kun yhdennäköisyys Hugh Hefneriin on ilmeinen!

 

 

 

 

Maalivahdit:

Casillas (ESP)

 

 

 

 

Neuer (GER)

 

 

Puolustajat: 

v. d. Wiel (NED)

 

 

 

 

Pique (ESP)

   

Bastos (BRA)

Keskikenttäpelaajat: 

Annan (GHA)

Cesc (ESP)

Kaká (BRA) 

Maxi (ARG)

Sneijder (NED)

Afellay (NED)

Schweinsteiger (GER)

Veron (ARG)

Boateng (GHA)

Alonso (ESP)

Hyökkääjät:

Huntelaar (NED)  &  Torres (ESP)

                                                                                                               

Villa (ESP)  &  Higuain (ARG) 

Llorente (ESP)  &  Agüero (ARG)

Lookalikes:

Muslera ~ T-Bag (Pako, Robert Knepper)

Forlán ~ Henry Saari

Kennedy ~ Samaras ~ "Jesse"

 

~ FCC -toimitus ~

8

Perjantaina ja lauantaina, 2.-3.7. pelataan MM-kisojen puolivälierät. Panoksena on luonnollisesti paikka final fourissa. Kuten todettua, valtikka on Euroopasta matkannut valtamerilaivalla Etelä-Amerikkaan, josta tulee mukana olevista joukkueista puolet. Joidenkin mielestä valtikka ei ole Eurooppaan sieltä koskaan tullutkaan. Euroopan ja Afrikan edustajat koettavat nyt kaikin keinoin estää täysin eteläamerikkalaiset välierät!

Alkulohkoista on jatkoon päässyt seitsemän lohkovoittajaa ja Saksan voittamasta D-lohkosta myös toiseksi sijoittunut Ghana. C-lohkolaiset ovat sen sijaan jo kotona. Kenties vakuuttavimmin mukana olevista maista ovat esiintyneet Brasilia, Saksa, Argentiina ja Espanja.

Brasilia – Hollanti 3-2
Brasilialaiset odottavat kuin kuuta nousevaa unelmafinaalia Argentiinaa vastaan. Vielä olisi kuitenkin kaksi sokeritoppavuorta edessä. Ensimmäinen on korkeampi ja väriltään oranssi. Brasilia oli Chileä vastaan vakuuttava, mutta loukkaantumis- ja pelikieltohuolet ovat sen riesana. Elano, Felipe Melo ja Ramires, keskikentän vahvat ja monipuoliset pelaajat, ovat poissa. Kleberson tai Josué tarjoavat keskikentälle puolustavamman vaihtoehdon, ja Dunga päätynee kokeneempaan Klebersoniin. Hollantia vastaan täytyy olla kärsivällinen, ja Bastos tarvitsee ankkureiden apua Robbenia vastaan. Brasilia hakee aktiivisemmin ratkaisua, koska vaihtopenkiltä ei oikein löydy yllätyskorttia.

Hollannin leirissä on hyvä tilanne ja kova usko menestykseen. Robben alkaa jo lähestyä huippukuntoaan, ja RVP:n tuittuilu lienee median ”kärpäsestä härkänen” -onkimisyrityksistä huolimatta kuopattu. Puolustus- ja maalivahtipeli on tarjonnut pari kiloa Sunnuntaita kärkkäimpien epäilijöiden suihin, kun Eto’o:n ja Vittekin rankkarit ovat ainoat Stekelenburgin taakseen laskemat maalit tähän mennessä. Varmasti maltillinen pelaaminen ”oman pään kautta” on myös valmentaja van Marwijkin lähtökohtana, mutta ottelu ryöpsähtää katsojaystävälliseksi hurlumheiksi – ja siinä brassit vievät kuitenkin voiton tällä kertaa. Loppuvaiheen tasatilanteessa Oranjen laadukas vaihtopenkki voi olla arvokas lisä.

Seuraa näitä pelaajia:
BRA ~ Kaká alkaa pikkuhiljaa lämmetä näihin kekkereihin ja keskittyä olennaiseen, Julio Cesar paraatitorjuntoineen on valmiina, kun häntä todella testataan.
NED ~ van der Wiel on yksi Euroopan lupaavimpia laitapuolustajia, siirto HSV:stä isompiin ympyröihin on edessä pian, Elia tarjoaa joukkueelleen uutta energiaa vaihtopenkiltä.

Uruguay – Ghana 2-1
Molemmat näistä joukkueista ovat jo käytännössä tehneet historiaa. Vaikka Uruguay on kuudetta kertaa puolivälierissä, havisevat historian lehdet ovat jo pudonneet. Ghanalle paikka puolivälierissä on jo oikea saavutus. Vielä voitto, ja se on mannaa koko Afrikalle. Kaikki kivetkin on käännetty Afrikan mantereella Black Starsin onnen eteen, ja vertauskuvia on haettu Raamatusta ja taikauskosta.

Ghanalla lataus menee tällä kertaa yli, ja ilman edellisen ottelun MVP:tä, Ayewia, pelinrakentelu jää yksinomaan Gyanin vastuulle – ja hänen pitäisi olla päättämässä hyökkäyksiä. Viimeinen silaus tulee valmentajaosastolta. Passiivinen Rajevac jää päättäväisen Tabárezin varjoon. Tällä kertaa edellisessä ottelussa nähty uruguaylaisnotkahdus ei myöskään toistu, vaan peli pysyy kasassa 90 minuuttia. Kärkimiesten pysähtyminen ei ole näköpiirissä, kun nyt myös Cavani ja A. Fernandez peesaavat hyvin Suarezia ja Forlánia.

Seuraa näitä pelaajia:
URU ~ Musleralta tarvitaan varma, virheetön peli niin kaukovedoissa kuin keskityksissä, Perez ja Arevalo tilkitsevät keskikentän ja tekevät nopeiden ghanalaisten pelinrakenteluaikeet tyhjiksi.
GHA ~ Kingson on hitaasti kypsynyt maalivahti, joka on kuitenkin Afrikan parhaimmistoa ja pystyy näyttäviin torjuntoihin, keskikentän ankkuri Annan ponnistaa norjalaisseura Rosenborgista Eurooppaan, ja ovi on avoinna jo tähänastisilla näytöillä, entä joko nähdään itsensä Rummeniggen reisille vertoja vetävän Asamoahin tykki keskikentältä?

Finaalissa nähtäneen kaavion tältä puolelta siis (joko) Brasilia (tai Uruguay).


Saksa – Argentiina 2-1 ja.
Ylimielisen kansakunnan, argentiinalaisten, mielestä näitä jatkopelejä ei olisi tarvinnut edes pelata, vaan saman tien olisi voitu edetä Brasilian ja Argentiinan unelmafinaaliin. Toinen itsevarmuudestaan tunnettu, Saksa, on toista mieltä. Kuten aiemmassa kommentissani kirjoitan, argentiinalaisjoukkueen rakenne ja pelitapa ovat valmentajansa näköisiä. Joukkueen vahvuudet ovat hyökkäyspäässä. Pelikuvio muistuttaa Albicelesteä vuosien 1986 ja 1990 MM-kisoista, joissa Diego Armando oli se, jolle pallo pelattiin no matter what. Nyt tämän paikalla on Messi. Kiintoisa yhtymäkohta noihin päiviin on myös se, että Italiassa vuonna 1990 Maradona ja kumppanit törmäsivät juuri Saksaan. Toki lähempääkin löytyy kiinnekohtia lauantaisen ottelun tuleviin käänteisiin, kun viime MM-kisoissa Saksa tiputti Argentiinan pilkuilla puolivälierissä.

Saksa on monipuolisempi, nopeampi ja energisempi. Argentiina nojaa täysin Messin pelinrakenteluun(, koska hänen maalihanansa ovat vielä pysyneet kiinni), Tevezin yllättävyyteen ja Higuainin varmaan viimeistelyyn avopaikoissa. Veronin paluu avaukseen on elinehto! Argentiina saa varmasti pyörittää palloa ja lyödä päätään Mertesackerin, Friedrichin ja Neuerin uudelleen rakentamaan ”Berliinin muuriin”. Saksa nakuttaa pari kertaa vastaiskuilla – kun Heinze, Demichelis ja Burdisso jäävät jalkoihin. Vaikka lopputulos onkin selvillä, ottelu on varmasti seuraamisen arvoinen! Vauhtia piisaa 120 minuuttia, huipputorjuntoja nähdään ja punaisia korttejakin vilahtaa.

Seuraa näitä:
GER ~ Jatkuvatko Neuerin haamumaiset lähitorjunnat myös puolivälierissä, Özil on ollut tähän asti pitelemätön ja juonikas, tuleeko pelillistä notkahdusta ollenkaan?
ARG ~ Olisiko Maxi Rodriguez juuri se puuttuva tekijä Argentiinan monipuolisemman ja tasapainoisemman pelin takana, Maradona may have got the looks but Alejandro Mancuso & Héctor Enrique got the brains – esikunta antaa jatkuvasti vinkkejä salamavaloissa patsastelevalle Diegolle.
MUUTA ~ Mourinho ja kumppanit Real Madridista sekoittelevat sopivasti pelaajien valmistautumismietteitä, Di Maria on jo Los Blancosin miehiä, mutta mitä tekee Schweinsteiger?

Espanja – Paraguay 3-0
Jos on Saksa parantanut peliään, näin on tehnyt myös La Furia Roja. La Albirojaa vastaan ottelun kulminaatiopisteenä on se, herääkö Villan rinnalle muita maalintekijöitä – ja ylipäätään – monipuolistaako ja nopeuttaako Espanja hyökkäyspeliään nyt nähdystä. Paraguay puolustaa paremmin kuin Portugali ja on vaarallisempi myös vastaiskuissa.

Espanja pelaa kovalla itseluottamuksella, vaikka voitot ovat tupsahdelleet vähän nihkeästi. Del Bosque uskalsi vaihtaa avainpelaajansa pois kesken portugalilaisten pahimman kirin – nada problemo! Vahva vaihtopenkki on myös punapaitojen etu.

Onko Paraguaylla siis mitään mahdollisuuksia? On, jos ja vain jos Espanja pelaa kuin avoin kirja: Alonso – Xavi – Villa. Ramosin laitanousut pitää olla vähintään edellisen ottelun tasolla, Iniestan osallistua aktiivisesti peliin ja Torresin osua maalipuiden väliin. Riverosin ja Veran katkot keskialueella ja nopeat, vapauttavat syötöt Valdezille, Cardozolle ja Barriosille ovat punavalkoisten mahdollisuus. He voittavat mm. Piquen kilpajuoksussa ja osuvat maaliin paikan tullen! Pallo on espanjalaisilla, ja lähtökohta helppo: omalla pelillä jatkoon.

Finaalissa nähtäneen tältä puolen kaaviota siis (joko) Espanja (tai Saksa).


~ FCC / M ~

Neljännesvälierien muistelot

Suosikin viitta pysyy tiukasti Brasilian ja Espanjan harteilla. Etenkin Brasilia pelasi huikean ottelun Chileä vastaan. Kaká näytti miten Jabulani kesytetään kovassa vauhdissa, Ramires sekä G. Silva ahersivat loistavasti ja Robinho taituroi kerrankin tuloksellisesti. Monipuolinen ja suoraviivainen Fabiano ajelee härskisti maalille ja viimeistelee tarkasti.

Myös Espanjan peli lähti rullaamaan kunnolla Portugali-ottelun toisella puoliskolla. Xavi juoksutti lusitaaneja Iniestan, Alonson ja Busquetsin kanssa, ja Villa todisti olevansa kisojen ykköspyssy. Ramos nousi oikealta laidalta loistavasti, eikä D. Silvaa tarvittu wingeriksi. Tiki-Takasta ei kuitenkaan ole hyötyä, jos tehoja ei saada enemmän irti. Etenkin "El Ninõn" alavireisyys jättää liian suuren taakan Villalle.

Kovin yllättäjä oli Saksa, joka tökkäsi bratwursin Englantilaisten kurkkuun. Özil teki taitavasti peliä, ja Schweinsteiger sekä Khedira söivät Lampardilta ja Gerrardilta tilan pois. Mertesacker-Friedrich pelasi alakerrassa huolellisesti ja Neuer venyi loistaviin lähitorjuntoihin. Podolski ja Müller ovat loistavia vastaiskupelaajia ja saavat nautiskella Özilin ja "Schweinin" tarkoista syötöistä. Argentiinan täytyy lauantaina estää nämä ilkeät pystysyötöt, sillä sen pakit - Heinze ja Demichelis etunenässä - eivät pysy heidän kyydissä.

Argentiina pelasi loistavasti Meksikoa vastaan ja näyttää olevan matkalla välieriin (pronssipeliin). Tevez pystyy taidoillaan ja mahtavalla kudillaan ratkaisemaan pelejä ja Higuain tuntuu kärkkyvän aina oikeassa paikassa. Ainakaan Meksikoa vastaan Messi ei tarvinnut Veronia kaveriksi. Saksaa vastaan Messin vastuuta täytyy jakaa muillekin ja Di Marian on herättävä horroksesta. "Albicelesten" alakerta vaikuttaa yhä haavoittuvalta. Hikikarpalot ilmestyvät otsaan heti, kun Demichelis koskee palloon. Eikä Burdisso ole yhtään sen luotettavampi. Samuelin johtajuutta kaivataan kovasti ja Mascheranoltakin täytyy löytyä enemmän energiaa.


Neljännesvälierien All Starsit:

Mika:
Neuer; Sergio Ramos - Lugano - Juan - Maicon; Gilberto Silva - Riveros - Özil; Tevez - Suarez - Villa

Vaihtopelaajat: Stekelenburg; Mertesacker; Perez; Müller; Gyan

Valmentaja: Dunga

Stefan:
Stekelenburg; Coentrao - Juan - Friedrich - Maicon; Xavi - Kaká - Özil; Müller - Suarez - Tevez

Vaihtopelaajat: Neuer; Ramos; Ramires; Gyan; Villa

Valmentaja: Löw
--

FCC / S