Mersu finaalissa

S: Olihan upea näytös La Rojalta. Saksalaiset olivat täysin aseettomia espanjalaisia vastaan. Saksalla oli vain yksi veto kohti maalia – ja ainoastaan kaksi ohivetoakin. Espanja puolestaan osui 7 kertaa maalia kohti 5 vedon viuhuessa maalin ohi. Muistatko yhtään arvokisafinaalia, jossa joukkueiden tasoero olisi ollut näin suuri?
K: No, eipä tule kyllä mieleen. Saksa oli vastaantulija joka osa-alueella ja joka hetki. Pelinopeuteen, kaksinkamppailujen voittamiseen ja suunnanmuutoksiin peli suurelta osin ratkesi. Myös yksilötasolla Espanja tuntui olevan saksalaisten niskan päällä. Joissakin tiedotusvälineissä on puhuttu tasaisesta loppuottelusta, mutta se on pötyä. Loppunumerot kyllä imartelevat Die Mannschaftia aika lailla. Toisaalta nyt saimme vastauksen myös siihen, miksi Ikerman joutuu niin harvoin torjuntatöihin; koska hän osallistuu aktiivisesti ilmapeliin täsmällisillä katkoillaan ja nyrkkeilyillään – ennakoivaa, etten sanoisi. Paitsi maalinsa hän pitää myös maalinedustansa puhtoisena.
S: Turnauksen parhaaksi pelaajaksi valitun Xavin ja Iniestan pystysyötöt puolustuksen väleihin olivat käsittämättömiä. Torresin juoksut ja kikat saivat niin Mertesackerin kuin Lahmin polvilleen. Erityisen innostavaa oli myös panna merkille El Niñon useat ja taas useat kerrat, jolloin hän vei saksalaistorneilta myös pääpallot. Alakerrassa Marcheña pelasi pikkusikamaisen mahtipelin, ja Puyol pysyi tasollaan. Podolski vaelteli varjojen mailla, Bastilta riistettiin pallo toistuvasti. Ja mikä tärkeintä, Ballack sai siipeensä Sennalta. Voi jopa sanoa, että yksikään saksalaispelaaja ei onnistunut. Espanjalaiset veivät heiltä tilan pois nopeammalla pelitempollaan ja syöttötaidollaan.

K: Saksalaiset aloittivat melko terävästi, ja hetken tuntui jopa siltä, että nuoret espanjalaiset jännittävät kovasti. Sen jälkeen Espanja alkoi luottaa tuttuun pelitapaansa ja itseensä, ja lopulta Saksa oli pelissä mukana ainoastaan 10 minuutin ajan, kun Espanja alkoi hieman vetäytyä noin tunnin pelin jälkeen. Tuolloin Saksan olisi pitänyt hyödyntää oma etsikkoaikansa. Ottelusta olisi tullut espanjalaisille vaikea, jos Saksa olisi saanut tasoituksen aikaan. Heiltä kun usein löytyy uskomatonta venymiskykyä.
S: Täytyy sanoa, että tuon kymmenminuuttisen aikana Aragonés reagoi oivasti saksalaispainostukseen. Hän otti "Zizout" tehneen Silvan pois kentältä välittömästi tempun jälkeen. Myös hieman pimentoon jäänyt Cesc vaihdettiin juuri oikeaan aikaan puolustavampaan Xabi Alonsoon.
K: Mietin myös, alkoiko turnaus jo painaa saksalaisten jaloissa. Vaikka "automaatti-Mersu" ylsi taistellen loppuotteluun, oli se totaalisen finaalissa "Seat Ibizan" fiesta-henkisen (auto)emocionin seurauksena. Lehmannille, Metzelder-Mertesacker-kaksikolle ja Ballackille ottelu oli kuitenkin jo kuudes täysien minuuttien ottelu. Puolustaja Lahmillekin olisi ollut, mutta "Philipp-boe" pelastettiin puoliajalla totaaliselta nöyryytykseltä. Ehkäpä Mersun perusominaisuudet kuvaavatkin eilistä Saksaa; se oli voimakkaasti takavetoinen luisuen kovasti tilanteessa kuin tilanteessa, omasi korkeamman, historiallisenkin statuksen kuin mihin oikeasti pystyi, ja sen lopullinen suorituskyky ei sitten kuitenkaan ollut sen ihmeellisempi kuin minkään muunkaan. Nyt palattiin EM-kisoissa päiväjärjestykseen, kun kisojen ylivoimaisesti parasta peliä esittänyt joukkue voitti myös "ne oikeat pelit".
S: Tuohon väsymiseen en jaksa millään uskoa, vaikka Espanja saikin heidät näyttämään avuttomilta pallonmenetyksineen, harhasyöttöineen ja seisovine jalkoineen. Turnaukset ovat kieltämättä raskaita, mutta nämä pelaajat ovat tottuneet pelaamaan kaksi ottelua viikossa – ja tuohon vielä pelireissut päälle. Ja saksalaisethan ovat tunnettuja rautaisesta kestävyydestään, Auuußßßßßßßßccchhh!! Aki Riihilahti on kuvannut Bundesliigaa osuvasti "Tukkireisiliigaksi", koska rauta liikkuu punttisaleilla hieman toiseen malliin kuin muualla ja treenaamiseen käytetään muutenkin paljon aikaa.
K: Liekö sitten liika treenaaminen vienyt parhaan liikkuvuuden pois pelaamisesta? Kyllä saksalaiset näyttivät pirun kankeilta vikkeliin espanjalaisiin verrattuna. Ja tuosta Espanjan pelaajien pienestä koosta olemme jo puhuneetkin. Tässä turnauksessahan se on soveltunut heidän pelitapaansa erinomaisesti. Puyol ja Ramos ovat sitä paitsi osoittaneet, että puolustajan ei tarvitse olla Mertesackerin pituinen pärjätäkseen pääpalloissa. Puolustaja saa myös olla ketterä!
S: Pitää paikkansa. Monet eliittitopparit ovat ihan "normaalipituisia". Esimerkkeinä mainittakoon Puyolin ohella Roberto Ayala (muutama vuosi takaperin maailman paras toppari), Fabio Cannavaro, Ivan Cordoba, William Gallas jne.
K: Eivätkä John Terry ja Alessandro Nestakaan mitään hujoppeja ole. Mutta kiinnitetäänpä katseemme tulevaisuuteen. Espanjalaiset olivat niin vakuuttavia, että mahdollisuudet Etelä-Afrikassa voittamiseen näyttävät todella valoisilta. Tulisiko Espanjasta Länsi-Saksan (EM 1972 => MM 1974) jälkeen toinen puolustava Euroopan mestari, joka voittaa myös MM-pokaalin?

S: Oma veikkaukseni on, että Espanja onnistuu "tuplassaan". Useat pelaajat (esim. Sergio Ramos, Cesc, Silva) ovat vielä kehittymässä - vaikka ovatkin jo supertähtiä. Ja olihan EM-joukkueeseenkin tyrkyllä muutama nuori lupaus lisää, Bojan Krkic ja Joaquin etunenässä, eikä joukkueessa vastaavasti ole yhtään uransa ehtoopuolella olevaa pelaajaa. Periaatteessa La Rojan on mahdollista saada vuoden 2010 MM-kisoihin sama pelaajarunko, ja areenalle täysin sama kokoonpanokin, jolla Eurooppa valloitettiin näytöstyyliin.

K: Luis Aragonésin aloittamaa huipputyötä on jonkun hyvä jatkaa. Kukahan tulee punapaitojen peräsimeen? Jos hänen valmennus- ja pelityyliään, minun tulee kyllä ikävä myös Hortalezan viisaan miehen stylistiä…muuan "Kari Verkiä".
S: Jjjust.

Tulokset:
GER – ESP 0-1

Gracias!

EURO2008 -tähdistömme

Tässä on FC Culture -blogin nimeämä EURO2008 -tähdistö. Olemme molemmat laatineet oman ihannekokoonpanomme, joihin on koottu näiden EM-kisojen parhaimmisto(a). Pelisysteemiksi on valittu 4-3-3, ja vaihtopelaajia on nimetty viisi, joista yksi on maalivahti.

Stefi

Hyökkäys: Podolski (GER) – Villa (ESP) – Pavluychenko (RUS)
Keskikenttä: Ballack (GER) – Senna (ESP) – Iniesta (ESP)
Puolustus: Zhirkov (RUS) – Puyol (ESP) – Marcheña (ESP) – Altintop (TUR)
Maalivahti: Casillas (ESP)

Valmentaja: Hiddink (RUS/NED)

Vaihtomiehet: Akinfeev (mv, RUS), Chiellini (ITA), Aurelio (TUR), Sneijder (NED), Arshavin (RUS)

Kyli:

Hyökkäys: Pavluychenko (RUS) – Torres (ESP) – Arshavin (RUS)
Keskikenttä: Ballack (GER) – Senna (ESP) – Xavi (ESP)
Puolustus: Lahm (GER) – Metzelder (GER)- Puyol (ESP) – Sergio Ramos (ESP)
Maalivahti: Casillas (ESP)

Valmentaja: Aragonés (ESP)

Vaihtomiehet: Akinfeev (mv, RUS), Iniesta (ESP), Zhirkov (RUS), Altintop (TUR), Cesc (ESP)


Millainen on sinun all starsisi?

El Grande Finale

K: Kuuleeko Birmingham, Englanti?
S: Kyllä kuulee. Täällä kalkkiviivoilla EM-kisoista tippuneen kotitantereellakin kisat näkyvät ja tuntuvat. Pubit mainostavat illan finaalia ja "British lads":ien puheenaiheet liittyvät tutusti jalkapalloon. Kieltämattä on hieman erikoista, että Birminghamin päälehdet, Birmingham Post ja Birmingham Evening Mail, uutisoivat nettisivuillaan näkyvämmin Valioliigan asioista.
K: No, britit ovat hieman erikoisia. Millaisista asetelmista Saksan ja Espanjan loppuotteluun lähdetään? Vastakkainhan ovat karrikoiden fyysinen, kookas ja järjestelmällinen Saksa ja taitava, pienikokoinen ja yllätyksellinen Espanja. Molemmat ovat tarpeen tullen nopeita, mutta espanjalaiset varsinkin pallon kanssa.
S: No ensinnäkin, molemmat joukkueet ovat esityksillään ansainneet paikkansa auringossa. Espanja ja Saksa ovat tehneet eniten maaleja näissä kisoissa, Espanja ollut vieläpä aktiivisin laukojakin, keskimäärin yli 20 vetoa per peli. Historian ja EM-menestyksen valossa Saksa on ennakkosuosikki, mutta kyllä loppujen lopuksi tässä on kaksi tasavahvaa, joskin pelitavaltaan huomattavan erilaista joukkuetta. Eikä Espanjan puolesta rahansa likoon laittaneilta takapuolia tervaamaan lähdetä.
K: No ei, itse pidän Espanjaa jopa kovempana ennakkosuosikkina, koska heidän pelinsä on toiminut näissä kisoissa paremmin. Alkuasetelmiin nähden heidän puolen kaavionsakin oli aavistuksen vaikeampi. Mutta mahtavia pelaajia kentällä saadaan seurata ja todellisia taisteluparejakin voimme luvata.
S: Kyllä. Ottelun kulminaatiopointtina on joukkueiden keskikenttäpeli ja hyökkäyspelin monipuolisuus, ja tässä Espanja on niskan päällä. Esimerkiksi joukkue on ylivoimainen hyökkäyssuuntatilastoissa, joiden mukaan punapaidat vyöryttävät tasaisesti niin vasemman ja oikean laidan kuin keskustan kautta. Saksa on ollut enemmän vasemman laitansa, Lahmin ja Podolskin, varassa. Erikoistilanteissa sen sijaan Die Mannschaft on ollut vaarallisempi. Jännä kuriositeetti on se, että Espanja on saanut huomattavasti enemmän kulmapotkuja otteluissaan kuin Saksa, mikä johtuu suurelta osin juuri keskityssuunnista; krossit tulevat usein päädystä, jopa päätyviivalta takaviistoon. Saksa pelaa enemmän sisäänpäin kiertäviä palloja kauempaa maalilta ja laidasta, joita hyvän pääpelijoukkueen on ehkä helpompi puolustaa. Saksan kovaa pääpelivoimaa vastaan espanjalaisten yllätyksellinen ja nurmea pitkin kiitävä hyökkäyspeli lupaa hyvää.
K: Hyökkäämisestä ja puolustamisesta vielä sen verran, että Saksalle on tehty 6 maalia, kun Espanja on päästänyt viidessä ottelussaan vain 3 maalia. Torjunnatkin kuvaavat joukkueiden puolustuksen tiiveyttä ja pelinhallintakykyä: Lehmann 24 – Casillas 8. Lisäksi Saksan verkkoon on osuttu neljästi boksin sisältä, ja Espanja on puolestaan tehnyt 11 maalistaan viisi sieltä. Molemmat lähtevät todennäköisesti 4-5-1 -pelisysteemillä, mutta Espanjalla on laadukkaampia yksilöitä, vaikka David Villa loukkaantumisensa vuoksi onkin poissa. En usko, että Aragonés jatkaa tutulla 4-4-2:lla nostamalla kaksi maalia viimeistelleen Güizan Cescin paikalle toiseksi kärjeksi. Cesc on syöttänyt jo kolme maalia, ja hän sopi ennakkokäsityksiin nähden mahtavasti kimppaan Xavin, Silvan ja Iniestan kanssa. Samalla Fringsille, Ballackille ja kumppaneille tulee enemmän mietittävää. Keskikentän herruus ratkaistaan tasapainottavan Sennan, peliä tekevän Xavin, saksalaisen työmoraalin ilmentymä Schweinsteigerin sekä monipuolisten Ballackin ja Fabregasin kesken. Saksalaisten mahdollisuuksien kannalta on kuitenkin elintarkeää, että Ballack on pelikunnossa pohjevammojen jäljiltä. Miehen pelikunnon spekulointi on syystäkin vallannut saksalaisten lehtien otsikot.
S: Aivan, ja kyllä noiden pelaajien joukosta löytyy myös kisojen arvokkain pelaaja. Kuka jatkaa Zagorakisin jäljillä – olisiko se kenties monipuolisin ja lähimpänä täydellistä futaajaa oleva Ballack? Vaan usein paras pelaaja on tullut mestarijoukkueen riveistä, ja Espanjahan arviomme mukaan kannun vie! Ballackista vielä sen verran, että hän on totisesti siellä, missä tapahtuu. Hän on kisojen eniten rikottu mutta myös useimmiten rikkonut pelaaja. Eri asia sitten on, onnistutaanko hänet pelaamaan pois kuvasta (enkä tarkoita nyt YLE:ä) toista kertaa putkeen. Tekeekö Senna finaalissa saman kuin Aurelio välierässä? Entä pystyykö Villa voittamaan maalintekijätilaston, vaikka ei pelaakaan? Podolski (3), Basti (2), Klose (2), Ballack (2) ja supervaihtomieheksi kohonnut Daniel Güiza (2) huohottavat niskaan.
K: Joukkueiden pelitavoissa on myös puolustettaessa eroja, vaikka koko joukkueella ne puolustavatkin. Klosen ja Torresin rooli kärjessä on vapaampi perusprässäämistä lukuun ottamatta. Saksa liikkuu pakkana tiiviisti ja tehokkaasti, sovittua suunnitelmaa toteuttaen. Espanjan pitää olla nopea, itsevarma ja luova löytääkseen tilaa Frings-Metzelder-Mertesacker-kolmion keskeltä. Tässä tulevat kuvaan poikkeuksellisen kypsä, 21-vuotias, Cesc, sekä hienosti kansainvälisiksi tähdiksi itsensä pelanneet Iniesta ja Silva. Vastaavasti Espanjan puolustuksen ytimen muodostavat Senna, Puyol ja Marcheña, jotka saavat tukea kaikkialla raatavalta Xavilta. Espanjan keskuspuolustajat tulevat rohkeammin vastaan omalta alueeltaan kuin Saksan parivaljakko. Tuon kolmion keskellä on ikävää olla, ja Ballack tulee löytämään itsensä useasti nurmen pinnasta.
S: Vastakkain on myös kaksi suunnanmuutospelin taitavaa joukkuetta, ennakkoon Saksan pelottavin parivaljakko on Polski ja Basti. Espanjalta Cescin syötöt, Sennan oikea-aikaisuus ja Torresin päivä päivältä paremmin koukussa pysyvät kikat sieppaavat huomiokykyni. Pelin jännittävyyttä lisäävät ja jälkilöylyjä kihistävät useat vastakkain olevat seurakaverukset, etunenässä Metzelder, Sergio Ramos ja "Ikerman". Myös Cesc ja Lehmann tuntevat toisensa hyvin Arsenalista. Toki kokonaisuutena on jälleen vastakkain kahden huippuliigan pelaajat, kun Saksalla on kolme ei-bundesliigalaista ja Espanjalla kaksi Primera Ligan ulkopuolista pelaajaa.
K: Iso ratkaisun avain on myös maalinsuulla…phuuh, jos olisin Saksa-fani, olisin todella huolissani joukkueeni maalivahtipelistä. Lehmann on ollut – miten sen nyt nätisti sanoisi – ailahteleva. Paljonkohan hänen piti maksaa Stuttgartille, että pääsi vielä kotikonnuilleen 38 vuoden iässä?! Casillas on kylmissäänkin mutta tutun kylmähermoisena venynyt huipputorjuntoihin, joten häneltä löytyy varastosta varmasti torjunta poikineen. Varokaa vain kaukovetomestari Hitzlsperger, pääpelitaituri Klose ja suorien vaparien laukoja Ballack.
S: Arvokisojen finaaleissa avausmaalin merkitys korostuu, ja etenkin ottelun alun voidaan odottaa olevan rauhallinen. Sinänsä EM-finaalien varsinaisen peliajan maalimäärät (keskimäärin 2,6 maalia) eivat eroa turnauksen keskiarvoista. Keskinäisissä kohtaamisissa Saksa on ollut niskan päällä, mutta sillä ei liene Wienin illassa merkitystä.
K: Ei ole, ei. Nyt on Espanjan aika! Raapustetaan sunnuntai 29.6.2008 historiaan päivänä, jolloin Espanjan 44 vuoden odotus ja henkinen arvokisaepäonnistumisten taakka sai arvoisensa päätöksen. Sí, por favor! Podemos!

Polttavat kysymykset:
- Voittaako Villa maalintekijätilaston ensimmäisenä myös mestaruuden voittaneena pelaajana sitten van Bastenin?
- Ballack vs. Senna – kumpi kyykyttää kumpaa?
- Puyol vs. Klose – pääpelien kuninkaat
- Sergio Ramos vs. Philipp Lahm – laitapuolustajien aatelia
- Cesc (3 syöttöä) vs. Basti (2) – kumpi syöttää enemmän maaleja?
- Riittävatkö Saksan kankeiden topparien eväät, kun Espanja alkaa jaella palloa maata pitkin Torresille?

Tulosveikkaus Saksa – Espanja:
Stefi: 0-1
Kyli: 1-2


Kuva: www.euro2008.com

Vieraskynä V: Kantti kestää

Turnaus on loppuhuipennusta vaille valmis. Pelit ovat tarjonneet paikoin hyvää viihdettä, taidokasta peliä, ihailtavia suorituksia ja ainakin jonkintasoisia yllätyksiä. Niinhän se aina menee, koska pallo on pyöreä ja kaikille sama.

Puolivälierien ja välierien aikana vain voittaminen on ollut merkityksellistä. Näissäkin vaiheissa on kuitenkin ennakkosuosikkeja tippunut ja tiukkaakin tiukemmissa peleissä toinen joukkueista valikoitunut voittajaksi. Ehkä voimme näin finaalipelin alla uhrata ajatuksen voittamiselle ja henkisten voimavarojen merkityksen pohdinnalle.

Jalkapallossa voittamisen vireen sanoisin saavutettavan karkeasti joko äärimmäisen säntillisellä (kreik. Logos) tai villin arvaamattomalla pelityylillä (kreik. Ethos - alkusanan merkitys "the habitat of horses"). Kummastakin kuvauksesta löydetään runsaasti esimerkkejä palloilukentiltä. Tuntuu, että voitto saavutetaan nimenomaan noudattamalla pelityyliä äärimmäisyyksin viedyn tarkasti, ei niinkään varioiden. Hitaasti raastaen ja rakentaen tai tuntemattomuudesta nousevien pelaajien ihmesuorituksilla tai voitonhuumalla. Nämä pelitavat ovat yhtä kaukana toisistaan kuin David Humen ja Immanuel Kantin ajatukset filosofiassa. Neuroottisen tarkoista elämäntavoista tunnettu Kant sai kimmokkeen ajatteluunsa Humen syy-seuraus -suhteen mahdottomuutta arvioineista kirjoituksista. Lainataanpa heidän ajatuksiaan hetkeksi.

Filosofit pallon perässä

Testataanpa, miten nämä kaksi filosofia johtaisivat joukkueensa voittoon. Kant luotsaa joukkuettaan loogisuuden ja peräänantamattomuuden pohjalta. Hän hakisi tutkimuksen kautta todistettavasti vahvimpia mahdollisia ratkaisutapoja - syöttö, syöttö ja syöttö. Voitto saavutettaisiin odottavalla ja rauhallisella pelitavalla, ehdottomasti ottamatta yhtään rikettä. Järjestelmällinen pelitapa korostaa koko joukkueen merkitystä.

Humen valmennustapaa voisi kuvastaa osuvasti Humen laki, jossa giljotiini leikkaa velvollisuudet irti luonnollisuudesta. Velvollisuudet kuvastavat valmentajan määrittämää tehtävää, suhdetta joukkueeseen, harkintaa. Luonnollisuus puolestaan korostaa pelaajan henkilökohtaisia taitoja ja tunnetta. Hume olisi valmentajana korostanut nimenomaan pelaajien tunnetta ja pelaamisen vapauksia, eli ehkä siis luovuutta täynnä arvaamattomuutta. Henkilökohtaiset ominaisuudet tulisivat näin tärkeiksi. Näitä filosofisia mallinnuksia ei voida viedä loppuun ilman käytännön testausta. Pallo ratkaisee.

Avauspotkusta pilkulle

Henkinen kestävyys on suorassa suhteessa pelitapaan eli valittuun ideologiaan. Koska ympäristö asettaa puitteet, henkisessä kestävyydessä on kysymys pelaajan luottamuksesta omaan osaamiseensa, pelitavan toimivuuteen sekä kyseistä vastustajaa vastaan että pelin muuttuvissa tilanteissa. Tunteeko pelaaja, että tämä toiminta tuottaa tulosta? Äärimmäisen henkisesti haastavaksi jalkapallon tekee se, että peliajan edetessä myös fyysinen väsymys kasvaa ja voidaan puhua kestävyyslajista pelaajien juostessa noin 10 km jokaisessa ottelussa.

Voittamisessa on myös kysymys suhtautumisesta häviämiseen. Vallitseeko niin sanottu kuoleman pelko vai riittääkö pelaajalla luottamus voittoon myös pienten epäonnistumisten vaivatessa? Ja missä vaiheessa pelin edetessä tulee vastaan toivosta luopuminen – pillin soidessa vai jo 2 minuuttia ennen pelin loppua. Näissäkin kisoissa huomattava osa maaleista on tehty 70. peliminuutin jälkeen. Jos vielä viimeisillä minuuteilla voi torjua oman väsymyksensä ja antaa joukkueensa edestä vielä hieman enemmän – saattaa se tuottaa haluttua tulosta. Rangaistuspotkussa ratkaisee pallon molemmin puolin samat perusteet: reaktio, rauhallisuus, näkymätön henkinen vahvuus, yllättävyys, ennakointi eli aavistus, ja ennen kaikkea onnistumisvarmuus.

Unelmavoittaja

Voittoon tarvitaan ratkaisu, joka viime kädessä kohdistuu yksittäisen pelaajan tekemään ratkaisuun tai henkilökohtaisiin ominaisuuksiin. Taito, fyysinen suorituskyky ja henkinen suorituskyky muodostavat siis voittajan. Löytyykö kentältä näissä kisoissa Jürgen Klinsmannin, Paolo Maldinin, Olivier Bierhoffin, Michel Platinin tai Franz Beckenbauerin kaltaisia ratkaisijoita? Ehkä muutamia, mutta lähtökohtaisesti pelaajamateriaali on joukkueiden sisällä ja niiden välillä tasaisempaa kuin ennen. Mitä ominaisuuksia keltäkin legendaariselta pelaajalta tulisi yhdistää, jotta syntyisi unelmien voittaja? Klinsmannin jalat, Maldinin nopeus... Kommentoikaa kommenttiboxiin, millainen olisi oma unelmapelaajanne.

TOP 3 Kovin kantti:
1. Iker Casillas - Espanjan maalivahti, taannut Espanjan etenemisen finaaliin, rangaistuspotkukilpailu Italiaa vastaan. Ehkä finaalissakin päästään pilkuille...
2. Semih Sentürk - Turkki-Saksa - ja Kroatia-Turkki -pelien tasoittaja. Vaatii äärimmäistä luonteen lujuutta tulla takaa tasoihin ja tehdä vaadittavat ratkaisut kerta kerran jälkeen. Hyvää peliä koko kisojen läpi. Oikeassa paikassa oikeaan aikaan. Villi kanuunankuula.
3. Andrei Arshavin - Kisojen ainoa henkilönä aivan uusiin mittasuhteisiin noussut tarina. Odottanut kansainvälisiä parrasvaloja maltillisesti. Oli ratkaisemassa kahta tärkeää ottelua Venäjälle, mutta totaalisessa pimennossa Espanja-pelissä. Mies on rauhallinen kuin jäävuori ja vaatimaton kuin K-kaupan kassa.


Antti

Saksa voitti turkkilaisittain ja Härkä teki karhuista luppakorvateddyjä

S: Olihan komeat välierät! Onkos mielessä viiltäviä analyyseja siitä, miksi finaalissa esiintyvät Saksa ja Espanja, eivätkä yllättäjät, Turkki ja Venäjä?
K: Kyllä, kisat ne vain kierros kierrokselta nostavat tasoaan ja viihdearvoaan. Viihdyttävää peliä nähtiin molemmissa välierissä. Turkki pani kunnolla kampoihin pääosin puolivaloilla pelanneelle Saksalle, ja tuo eilinen välierä olikin sitten hieman yksipuolinen, kun Espanja dominoi, minkä 90 minuutissa ehti. Saksa kuitenkin löysi ottelun viimeisen vartin aikana uuden vaihteen automaatti-Mersustaan tehden "turkkilaiset". Komeasti Turkki hyökkäsi vielä 2-2-:een, mutta Lahmin ja Hitzlspergerin yhteispeli ottelun viime hetkillä ratkaisi pelin. Venäjällä puolestaan ei ollut kahta sanaa ottelussa, jossa Espanja oli joka osa-alueella edellä. Pelottavasta karhusta ei ollut tietoakaan, vaan nurmen pinnassa ryömiskeli säyseän lempeä teddy bear, joka ei voinut kuin nöyrtyä voimakkaan ja armottoman härän edessä. Entä mitä sinun tarkat analyytikon silmäsi panivat merkille?

Kierroksen helmi
S: Kierroksen ehdottomaksi helmeksi esitän Espanjan murskajaisia Wienin illassa. Ei jäänyt mitään jossiteltavaa uskomattomasti, ehkä liikaakin, Kreikka-, Ruotsi- ja Hollanti-voittojen jälkeen hehkutetulle Venäjälle. Eipä liene sattumaa, että jäädään kaksi kertaa saman joukkueen jyrän alle ennakkoasetelmista, pelaajavaihdoksista, ylimääräisestä lepopäivästä ja pelitaktiikasta huolimatta. Espanja vain on niin käsittämättömän vahva...
K: Aivan kuten kisaennakossamme arvioimme, finaalissa ovat juurikin Saksa ja Espanja. Välieräjoukkueistahan osasimme ennakoida kaksi oikein neljästä, koska Italia ja Espanja ja Portugali ja Saksa ottivat yhteen jo puolivälierissä. Kyllä mua eilen huvitti, kun Venäjä jäi joka kentän osalla kakkoseksi. Ajattele nyt, että Venäjää lähdettiin veikkaamaan vielä mestariksi asti lentoon päästyään! Kumma semifinaalikammo tuolla Hiddinkillä tuntuu olevan hänen mielettömästä maajoukkuevalmentamissaldostaan huolimatta. Niin Hollannin, Etelä-Korean kuin nyt Venäjän kanssa on askel hyytynyt kalkkiviivoilla. Turkki jäi myös harmittavasti juuri kynnyksen taakse. Hehän sitä keskiviikon ottelua veivät aktiivisella ja ennakkoluulottomalla pelillään. Saksa ei olisi ensimmäisen puoliajan perusteella välttämättä ansainnut mitään. Sitten, kun tuli tosipaikka, Saksan avainpelaajat tekivät tarvittavan.
S: Turkkilaisilta nähtiin taas itseluottamusta uhkuva peliesitys Kazim Kazimin, Ugur Boralin, Sabrin, Aurelion ja Altintopin johdolla. Turkki varmaankin luuli, että jälleen he onnistuivat viemään pelin kaikkien yllätykseksi jatkoajalle, mutta ottelua oli vielä yli 4 minuuttia jäljellä Semihin tuikkauksen jälkeen. Keskittyminen herpaantui, ja se riitti 3-2-maalin taiteilemiseen. Niin tyypillinen Saksa: loppuun asti yritetään, eikä hätkähdetä oikein mistään. Ketkä olivat yksittäiset pelaajat tai henkilöt voittojen takana?

Kierroksen kuninkaat: TOP3
K: No La Furia Rojan voiton arkkitehteinä oli ainakin Senna, joka pimensi täysin, siis totaalisesti hyvät ihmiset, Arshavinin. Hän sai hyvin tukea nykyaikaisilta keskuspuolustajilta, Puyolilta ja Marcheñalta, jotka tulivat tarvittaessa 10–15 metriä vastaankin Arshavinia, Zyrianovia ja Semshovia pitäen samalla Pavluychenkon otteessaan. Pelinrakentelu ja keskitykset jäivät Igor Saenkon kontolle, kun ihmemies #10 keräili toistuvasti kamppeitaan kentän pinnassa Sennan oikea-aikaisen pallonriiston tai kovan taklauksen seurauksena tai jäi levittelemään käsiään hänen taidokkaan syötönkatkonsa jälkeen. El Rey Número Uno. On naivia ajatella, että Ruotsin ja Hollannin kaatumisen jälkeen Espanja olisi myös voitettavissa. Miksi kukaan YLE:ltä tai muualtakaan ei hoksannut nostaa esille sitä, että Senna-Puyol-Marcheña -puolustuskolmikko on aivan eri kaliiberia kuin vaikkapa Svensson-Mellberg-Hansson tai De Jong/Engelaar-Ooijer-Mathisen?! Guusen menee tuollaiset uumoilut. Pah, sanon minä!
S: Vaikka maaleja on tehty kiitettävästi, eivätkä maalimäärät ole merkittävästi laskeneet pudotuspeleihin tultaessa, ja ennakossammekin puhuimme maalikarkelohenkisistä kisoista, voidaan näitä kisoja luonnehtia myös puolustavien tai tasapainottavien keskikenttäpelaajien kisoiksi. Siinä missä Senna nollasi Arshavin, Turkin Mehmet Aurelio teki saman Michael Ballackille. Hollannin van der Vaarthan oli kokenut saman kohtalon Venäjän Sergei Semakin kanssa. Espanjan Cesciä tai Xavia ei Semak niin vain sitten saanutkaan kiinni – ja tulos oli selvä. Erityisesti Senna ja Aurelio ovat tulleet ryminällä suuren yleisön tietoisuuteen, ja heidän rooli on ollut näkyvä. Toki he ovat mahdollistaneet jo aiemmin omien seurajoukkueidensa, Villarealin ja Fenerbahcen, viime kausien onnistumiset. Senna ei eilisessä pelissä tehnyt virheen virhettä, ja kokonaisuutenakin keskikenttä oli viidellä pelaajalla varmasti "kultapaitojen" hallussa. Lisää espanjalaisia kuninkaita: Iniesta pelasi hienon pelin, samoin ensimmäisellä puoliajalla loukkaantuneen David Villan korvannut Cesc Fabregas. He jakelivat taivaallisia syöttöjä. Ottelun parhaaksi valittu Iniestahan syötti Xavin avausmaalin ja avasi pallon laitaan Cescille Silvan 3-0-osumassa ollen muutenkin aktiivinen. Siinä välissä Fabregas vapautti viileällä nostollaan Dani Güizan. Sergio Ramos pelasi myös molempiin suuntiin parhaan pelinsä – mahtoi mies sisuuntua Yuri Zhirkovia vastaan.
K: Eikä tulos ja ottelun kulku olisi paljoa muuttunut, jos Kolodin olisi luutinut alakerrassa. Niin, ehkäpä Villan loukkaantuminen oli onni onnettomuudessa. Sehän oli oikeastaan ensimmäinen takaisku Espanjalle näissä kisoissa, mutta senkin kokenut kehäkettu Luis Aragonés käänsi voitoksi. Cesc oli yllätyskortti, jota edes kaikkitietävä Guus Hiddink ei osannut huomioida. Hiddink antoikin ottelun jälkeen täyden tunnustuksen kommenttiensa rivien välissä juuri espanjalaisvalmentajalle. Ketkä nousivat ratkaisijoiksi, kun Saksan moottori, Ballack, oli varjossa?
S: Ratkaisijoita Saksalta löytyy, vaikka Ballack pimennettäisiin. Etunenässä Klose, Lahm ja Basti osoittivat olevansa kansainvälisen tason pelimiehiä kovissa paikoissa, eikä Podolskikaan huonosti pelannut. Myös Thomas Hitzlsperger pelasi parhaan ottelunsa keskikentällä – mainostettu kaukovetokin osuu kokoajan lähemmäksi ja lähemmäksi maalia… Entä olitko pettynyt johonkin tai joihinkin näissä kahdessa pelissä?

Pettymykset
K: Mikään ei olisi niin paikallaan kuin jossittelu. Lahmin 3-2-maalia edeltänyt Kazim Kazimin loukkaantuminen asettaa kysymyksen fair play -hengestä. Lahmia laidassa, noin 40 metriä Turkin maalista, puolustaessaan Kazim astui huonosti, väänsi jalkansa ja kaatui kivuissaan kentän pintaan. Lahm jatkoi menoaan ilman, että olisi pannut palloa laidalta ulos – tai nykysääntöjen mukaan – että tuomari Busacca olisi puhaltanut peliä poikki. Sitten Lahm käytti palloa Hitzlspergerillä saadakseen nappisyötön boksiin ja PAM: Saksa voittoon. Kazimhan ei tilanteessa näytellyt, vaan hänet vaihdettiin kentältä. Hän antoikin peli jälkeen brittilehdistölle Saksan fair play:ta kummeksuvia lausuntoja. Toki tilanne tapahtui nopeasti.
S: Äh, turhaa jossittelua. Minusta Kazimin loukkaantuminen oli merkityksetöntä. Tuskinpa mikään joukkue ja kukaan pelaaja olisi pysäyttänyt peliään tuohon, puhutaan kuitenkin niin kovista panoksista. Eikä Lahm jäänyt katselemaan taakseen. Jos joku, niin Busacca, olisi voinut puuttua peliin – jos olisi nähnyt sen aiheelliseksi. Eikä nähnyt. Piste. Ja Kazimhan oli kaiken lisäksi jo hävinnyt sen kaksinkamppailun. Hän olisi voinut myös pysyä muutamassa aiemmassa tilanteessa paremmin pystyssä, nythän tuomari saattoi luulla hänen filmaavan.
K: Okeiokei, sovitaan sitten niin. Otetaan käsittelyyn vielä pari juttua: Turkki-Saksa -ottelun maalivahtipeli ja pudotuspelien tuomarilinja. "Ystävämme" Lehmann oli taas lähes umpisurkea. Aivan kioskilla. Todella tummia pilviä finaalia ajatellen on Saksan maalivahtipelin yllä. Eikä se Rüstukään sitten loppu viimein pystynyt korvaamaan pelikieltoista Volkan Demireliä; haahuili kummasti Klosen johtomaalissa ja jätti etukulman auki Lahmille.
S: Heh, valmentaja Pasi Rautiaisen arvio miehestä Iltalehdessä osui oikeaan: "Rüstüstä mä olen henkilökohtaisesti luullut, että se on jo ollut basaareissa myymässä mattoja. Mutta jätkähän pelaa vielä! Uskomatonta, että heittävät sen vielä tässä vaiheessa peliin."

Yllätykset
K: Minulle on ollut yllätys, että tuomarilinja on ollut kovin salliva, kun kisojen alla puhuttiin hyvin yksityiskohtaisiinkin rikkeisiin puuttumisesta. Sikäli on tietenkin hyvä, että peli ei pyöri tuomarin ympärillä, mutta selviä vapareita ja rankkareita on jäänyt puhaltamatta ja kortteja näyttämättä. Tästä kärsii usein ensimmäisenä taitofutis.
S: Die Türkischen – jeden tag so schnäll - onhan tuo Turkki kova jengi. Jotenkin se pystyy aina yllättämään. Muurisen Anan ainakin; taas se uumoili studiossa, että Turkki ennakkoon heikompana vetäytyy…kumma jätkä. Samaahan se luuli Venäjästä puolivälierässä. Ei ole muuten tuulesta temmattua, että nämä neljä joukkuetta yltäisivät myös Etelä-Afrikan MM-kisojen puolivälieriin. Kyllä tuo Suomen MM-karsintalohko on aika tyly, kun sekä Saksa että Venäjä tulevat vastaan. Pahalta näyttää Suomen karsintataival, joskin näiden joukkueiden menestyksessä voi piillä myös Suomen yllätysmahdollisuudet. Pääsemme tulemaan puun takaa – ja sehän passaa.

Katseet eteenpäin
K: Jos katsomme vielä eteenpäin, ei aivan syksyllä alkaviin MM-karsintoihin asti, vaan sunnuntain EM-finaaliin. Siellä ovat kisojen kaksi ylivoimaisesti parasta joukkuetta, eikö totta?
S: Kyllä se näin on. Molemmat ovat parantaneet peliään kisojen edetessä, ratkaisijoita on löytynyt laajalta rintamalta, ja edelleen on varmasti parannettavaa muutamalla yksittäisellä pelaajalla. Molemmilla on myös rutiinia, mistä merkkinä Saksan voitto Turkista korkeintaan keskinkertaisella esityksellä ja Espanjan lohkon päätöspelin voitto kakkosmiehistöllä. Vaakakuppia heilutan mieluusti 21 tappiotonta ottelua putkeen pelanneen Espanjan suuntaan!
K: Keskikentällä tämä peli varmaankin ratkeaa. Jos otetaan tuo edellä mainittu puolustuskolmikkoasia ensin. Frings, jolle puolustusvastuu keskikenttäpelaajista todennäköisesti lankeaa, ei yhdessä Mertesackerin ja Metzelderin kanssa ole samaa tasoa kuin Sennan, Puyolin ja Marcheñan vastaava. Topparit eivät saa samanlaista tukea keskikentältä. Espanjan keskikenttä on paljon liikkuvampi ja luovempi. Saksan vahvuutena taasen on sen pelisysteemi, jossa jokaisella on melko tarkatkin roolit ja hyvin harjoitellut juoksu- ja syöttösuunnat, sekä kaikkien tuntema pelitapa, joka on erittäin järjestelmällinen nimenomaan puolustettaessa.
S: Ottelussa ovat vastakkain vikkelät ja taitavat pikkumiehet (Espanjan keskikenttämiesten keskipituus n. 170 cm) ja Saksan päätä, puoltatoista pidemmät "veturit". Espanjan syöttöjen onnistumisprosentti on huikea, noin 82 %. Niitä on myös monipuolisuudessaan vaikeata ennakoida, välillä pitkiä ja välillä lyhyitä. Erityisesti Sennan ja Xavin syöttötarkkuus ja -varmuus ovat ihailtavia. Saksan parhaat syöttäjät ovat ”varmaa” keskenään pallottelevat Mertesacker ja Metzelder.
K: Aivan, Saksa syöttää noin 76 % teholla. Saksan verkkoon on myös tehty tuplasti enemmän maaleja kuin Espanjaa vastaan, kaikkiaan kuusi, ja niistä valtaosa varmana pidetyn puolustuksen keskeltä, rangaistusalueelta. Kyllä nyt taitaa käydä niin, että Xavi, Cesc, Silva ja Iniesta liikkuvat muilta karkuun nopeudellaan ja maailman parhaalla syöttötaidollaan.
S: Molemmat ovat kuitenkin jo nyt saavuttaneet huomattavan paljon, jämähtiväthän sekä Saksa että Espanja kaksissa edellisissä EM-kisoissa alkulohkoonsa. Nyt on toinen ääni kellossa. Vaan eihän kumpikaan – faneista puhumattakaan – tähän tyydy!
K: Kokoonpanokysymykset ovat mielenkiintoisia. Villa ei loukkaantumisensa vuoksi pääse mukaan loppuotteluun, joten Cesc noussee avaukseen ja totuttu 4-4-2 vaihtuu 4-5-1:ksi. Myös Saksa on pelannut samalla 4-5-1:llä. Kärkimiehet Klose ja Torres ovat kuitenkin tyystin erilaisia, ja laitalinkit/-hyökkääjät Podolski ja Basti eivät ehkä puolusta yhtä tunnollisesti kuin Silva ja Iniesta. Erityisesti Polskillehan tuo on suhteellisen outo paikka, kärkimies kun on.
S: Niin, vai päästääkö Aragonés härkämäisen Güizan irti jo alusta lähtien? Mahtavia taistelupareja eri pelipaikoilla, mutta maltetaanpa viikonloppuun ja varsinaiseen finaaliennakkoon.

In Memoriam:
Turkki: 1. Mehmet Aurelio – taitoa, oikea-aikaisuutta ja kovuutta, nykyaikainen tasapainottava keskikenttäpelaaja, 2. Hamit Altintop – valmentajan ihannepelaaja, joka pelasi lähes täydet minuutit 5 ottelussa, pystyy dominoimaan peliä niin puolustajana kuin keskikentällä, 3. Taisteluilme – näissä kisoissa tuli lanseerattua ”never-say-die”-Turkey
Venäjä: 1. Andrey Arshavin – tilaa saatuaan käytti sen ja pyöritti venäläisten peliä mallikkaasti, ”vanha kunnon 10-paikan pelaaja”, Dasvidania Zenit!, 2. Yuri Zhirkov ja Roman Pavluychenko – Aimo-annos lisää juoksu- ja laukaisuvoimaa sekä monipuolisuutta kansainväliseen huippujalkapalloon, 3. Guus Hiddink - Venäjän Valmentaja isolla V:llä.

Tulokset:
GER – TUR 3-2, RUS – ESP 0-3

”Derby” ja Revanssi

Saksa – Turkki 25.6.

K: Välipäivät on pyöritelty peukaloita, ja nyt ne tosipelit alkavat. Ajatella, pitkä kisataival kuljettu, ja enää kolme peliä jäljellä! Sitten joutuu useamman kuukauden odottamaan näiden tähtipelaajien pelejä seurajoukkueissaan, ja kaksi vuotta seuraavia arvokisoja. Ketkä menevät loppuotteluun?
S: Kyllä sinne etenevät Saksa ja Espanja, jota pariksi kaavailimmekin kisaennakossamme kuun alussa. Ensimmäistä, keskiviikon, välierää voidaan pitää paikallisotteluna, asuuhan Saksassa yli kaksi miljoonaa turkkilaista. Pelistä tulee kuuma – niin kentällä kuin sen ulkopuolella. Kunpa pahimmilta ylilyönneiltä ja kiehuvan veden läikkymisiltä vältyttäisiin. Tosin, jalkapallohan on suuria tunteita! Erotuomarina ottelussa on italialainen Massimo Busacca, hänellä on aikamoinen iltapuhde luvassa.
K: Joo pusakka on varmaankin aika märkä pelin jälkeen – ja takki tyhjä (korteista?). Huolimatta jännittävästä asetelmasta, realiteetit ovat selvät: Saksa on suosikki, ja sillä on myös uskomaton etulyöntiasema. Nimittäin, turkkilaisethan joutuvat otteluun ilman pelikiellossa olevia Tuncayta, Ardaa, Emre Asikia ja Volkania, sekä loukkaantuneiden kirjoihin päätyneitä Emre Belözoglua, Gökhan Gönülia ja Emre Güngöriä. Gökhan Zan, tärkeä keskuspuolustaja, pelasi viime pelissä, mutta hänkään ei ole täydessä "tikissä". Saapa nähdä, pystytäänkö Servet Cetiniäkään repimään sairastuvalta avaukseen. Viime hetken menetyksistä ehdottomasti kovin on kuitenkin Nihat, joka pokkasi reisivamman Hollanti-pelissä – häntä ei enää näissä kisoissa kentällä nähdä. Kamalasti joukkue joutuu antamaan eteen saksalaisille, mutta tunnetasossa ei hävitä yhtään – päinvastoin!
S: Mehmet Aurelio palaa keskikentälle, se on plussaa. Hamit Altintopkin voidaan laittaa jo alusta lähtien keskikentälle, jossa hänen taitonsa pääsevät kunnolla oikeuksiinsa. Oikeana laitapuolustajana pelannee taitava Sabri. Fatih Terimillä riittää kuitenkin kovasti päänvaivaa miettiessään pelaajilleen sopivia pelipaikkoja. Luultavasti vasemmalla puolella pelaamaan tottunut Hakan Balta jatkaa topparina. Voi myös olla, että keskikenttämies Mehmet Topalille löytyy uusi pelipaikka keskuspuolustuksesta. Heh, Aamulehdessä kerrottiin Terimin jopa miettineen kolmosvahtiaan, 192-senttistä Tolga Zenginiä, target-pelaajaksi ottelun loppuhetkille, jos joukkue on takaa-ajajana! Hyökkäyksessä katseet kääntyvät supervaihtomiehenä vakuuttaneeseen, mutta alusta asti pelanneena väsähtäneeseen Semih Sentürkiin. Keskiviikkona Turkin ehdoton avainpelaaja on Altintop, mutta saa nähdä, miten näissä kisoissa kahdesti ottelun parhaaksi valittu taituri pystyy temmeltämään kentällä, kun seurakaverit Philipp Lahm, Bastian Schweinsteiger, Lukas Podolski, Miroslav Klose ja Marcell Jansen tuntevat hänet läpikotaisin.
K: Saksan osakkeita nostattaa toki myös heidän oma esiintymisensä. Se on todellinen turnausjoukkue, joka on parantanut otteitaan peli peliltä kuin sika juoksuaan. Portugali nollattiin (kahdesta maalista huolimatta) aika nätisti, joten taitavasta ja nopeasta vastustajasta on hyvä tuntuma. Schweinsteigerin, Ballackin, Podolskin ja "ketsuppipulloreaktiota" odottavan Klosen käyrät osoittavat ylöspäin. Kun tähän lisätään otteitaan varmentanut Lehmann maalissa, pelihaluja uhkuva Frings, parasta peliään vielä odottava Lahm ja pääpelissä ylivoimaiselta vaikuttava, toisiaan täydentävä Metzelder-Mertesacker-topparipari, on paikallaan kysyä, onko Turkilla mitään jakoja.
S: Vaikka Saksa on maiden 17 kohtaamisesta voittanut 10, ovat turkkilaiset viime vuosina olleet niskan päällä niin ystävyys- kuin tosiotteluissa. Saksan viimeisin voitto on niinkin kaukaa kuin vuodelta 1992. Toki: Saksa ei ole hävinnyt viidestä EM-välierästään kuin yhden, Hollannille 20 vuotta sitten.

Illan teesit:
• Onko edes kohtuullista odottaa turkkilaisten kääntävän kokoonpano-ongelmansa asenteelliseksi vahvuudeksi?
• Jatkaako Klose maalintekoaan?
• Pystyykö Aurelio estämään Ballackin syötöt laitoihin Podolskille ja Schweinsteigerille?
• Palaako Lehmann "normaalipeliinsä" päästäen Turkin peliin mukaan?

Tulosveikkaus GER – TUR:
Kyli: 2-1 (Saksa johtaa 2-0, ja sitten alkaa kiri…)
Stefi: 1-0 (Kiri alkaa, mutta maalia ei tule)


Espanja-Venäjä 26.6.

K: Jos keskiviikon peliä voidaan luonnehtia kuumaksi paikallispeliksi, on torstain mittelö sitten säkenöivä revanssi. Joukkueethan kohtasivat D-lohkon avauksessa, ja Espanja oli siinä murskaavan ylivoimainen. Avaintekijänä silloin olivat nopeat, puolustuksen kerta toisensa jälkeen puhkoneet läpisyötöt, jotka vapauttivat Villan maalintekoon. Se peli ei tietenkään kanna kumpaakaan joukkuetta loppuotteluun; ei Venäjää kostoretkimielessä eikä Espanjaa selkeänä ennakkosuosikkina. Tämä torstain peli on täysin erilainen luonteeltaan, panoksiltaan ja pelaajistoltaankin – Venäjän osalta, siis.
S: Aivan, Venäjän avauskokoonpanossa tullee olemaan viisi tai kuusi avausottelussa aloittanutta pelaajaa. Tietenkin näkyvin muutos on Andrey Arshavinin mukanaolo. Venäjä pelaa tyystin erilailla, kun hän on mukana. Karhun, sellaisena kuin sitä nyt hehkutetaan, kisathan alkoivat käytännössä Ruotsi-pelistä, joka oli myös #10:n ensimmäinen. Sanoisin, että Espanjan etulyöntiasema perustuu tiiviiseen, toimivaan koostumukseen. Kokoonpano on ollut kasassa jo EM-karsintojen lopusta lähtien, eikä muutoksia ole odotettavissa nytkään. Paletin löytymistä kuvastaa hyvin myös, se että La Rojalla on 20 tappiotonta peliä peräjälkeen. Valmentaja Aragonés on oikeassa siinä, että 4-1-avaustuloksesta ovat molemmat joukkueet menneet eteenpäin ja että espanjalaisten ylivoimainen voitto ei ainakaan auta heitä välierässä. Se voi antaa Venäjälle, kuten YLE:n studiossa uskottiin, sen tarvittavan piristysruiskeen. Takki auki Espanja ei lähde, siitä valmentaja ja Espanjan liigassa rutinoituneet, seuroissaan saavutuksiin tottuneet, pelaajat pitävät huolen.
K: Hyvä, kun nostit esille tuon liiga-asetelman. Nythän ovat pitkälti vastakkain Espanjan ja Venäjän liigapelaajat. Punapaitojen ykkösmiehistöstä, Torresia lukuun ottamatta, kaikki pelaavat Espanjan suurseuroissa. Venäläisten todennäköisestä avaus-11:stä puolestaan vain Saenko ansaitsee leipänsä Bundesliigassa, muut Venäjän kärkiseuroissa, kuten Zenitissä ja TsSKAssa. Haluan kuitenkin teroittaa, että Venäjän liiga on kova, mutta erityinen monella tapaa. Pelaajien kuntopohja ja taitotaso ovat kuin missä tahansa Euroopan kärkiliigassa, mutta maajoukkuetason pelaajia on ripoteltuna useisiin hyvin maksaviin ja voittamiseen tottuneisiin seuroihin, jolloin liigamestaruuden uusiminen, tuplan saavuttaminen ja Mestarien liigassa menestyminen on haastavaa. Venäläinen seurajoukkue on kuitenkin voittanut UEFA Cupin kaksi kertaa viimeisen neljän kauden aikana. Kyllä tämä heijastuu lähivuosina myös Mestarien liigassa menestymiseen. Etenkin Pietarin Zenitissä ollaan oikealla tiellä. Kun puoli maajoukkuetta onnistuttaisiin saamaan samaan seurajoukkueeseen, olisi jälki tuhoisaa. Nyt tilanne on liigan tason ja kovien pelien kannalta hyvä, mutta seurajoukkueiden Euroopassa menestymisen kannalta hankala. Tosin tämän turnauksen jälkeen pelaajien pitäminen Venäjällä saattaa olla vaikeaa. Esimerkiksi FC Barcelonaa suosikkiseuranaan pitävä Arshavin hapuilee jo Espanjan suuntaan.
S: Liigan mainetta on tullut kieltämättä kirkastettua. On silti naivia ajatella, että Venäjä pääsisi pelitavallaan ja aktiivisuudellaan yllättämään Espanjan, koska on varmaa, että Venäjä ei tule peliin passiivisesti ja "safety-palloa" pelaten. Eikä tietysti kannatakaan, koska juuri sillä pelitavalla tuli kolme maalia kuokkaan. Venäjä tulee karhun lailla: viheriön omistaen, nopeuttaan ja syöttöpeliään hyödyntäen ja Arshavinin, Zhirkovin, Semakin ja Pavluychenkon taitoihin nojaten. Ottelu on ennakkoon yksi kisojen helmistä, koska Espanjakin pelaa härkämäisesti. Espanja on varmasti käynyt moneen kertaan läpi venäläisten Ruotsi-pelin varman esityksen ja Hollanti-voiton käänteet, joten pelitapa, yksittäisten pelaajien tyylit ja samoin myös heikkoudet ovat totisesti "Hortalezan viisaan miehen" tiedossa. Yksi jännittävä kysymys tässä ottelussa on se, miten Espanja selviää ensimmäisestä taito- ja "total-jalkapalloa" pelaavasta vastustajastaan. Italian, samoin kuin Ruotsin ja Kreikan, pelitapa antoivat sille pallonhallinnan, mutta nyt vastassa on täysin erilainen joukkue.
K: Oikeastaan kentällä on kaksi Espanjaa, joskin La Rojalla on vieläkin parempi ja näyttävämpi lyhytsyöttöpeli, koska toimiessaan siinä on paljon tehokkaita ja ratkaisevia pystysyöttöjä. Hollantihan ei päässyt nokikkain maalivahti Akinfeevin kanssa, eikä puolustajien jalalla pelaamista testattu kunnolla. Mitä taas tulee venäläisten pelin pyörittämiseen, ja siihen suotuun tilaan, Sennan, Puyolin ja Marcheñan muodostama puolustuskolmio on totaalisesti eri luokkaa kuin Hollannin tai Ruotsin vastaava. Tällä alueella ratkaisu tapahtuu. Senna tulee Arshavinin sukille tarvittaessa jo ekan 20 minuutin aikana, jolloin nuorukaisen pelihalut mitataan aivan eri tavalla kuin aiemmin! Vamos!
S: Espanjan kysymysmerkki lienee se, onko kaukovetojen (mm. Silva, Xavi, Senna, Villa) tähtäin säädetty paremmaksi kuin edellisessä ottelussa. Sihdin on oltava kohdillaan, jos Hiddinkin velhomainen puolustustaktiikka pakottaisi espanjalaiset pitämään palloa parissa kympissä poikittain siirrellen. Italian ryhmitys esti boksissa pelaamisen, eikä nopeita pystysyöttöjä saatu kulkemaan kuin jatkoajalla. Torstaina tarvitaan monipuolista hyökkäyspelaamista. Huomionarvoista on se, että Venäjän kaukovedoissa löytyy, vaikka Kolodin ei niitä korttitilinsä täyttymisen vuoksi olekaan pommittamassa. Suurempi menetys hänen poissaolonsa on Espanjan kärkiparin merkkaamisen kannalta. Yksi aistimisenarvoinen seikka ottelussa on valmentajan ja pelaajien välinen kemia. Venäjällä menee hyvin, pelaajat ovat ilmeikkäitä ja rentoja, ja he katsovat valmentajaansa ylöspäin. Espanjan leiristä voi uumoilla toista, kun kaikki vaihtoon otetut (erityisesti Torres) ovat pudistelleet päätään ja ilmaisseet pettymyksensä valmentajan ratkaisulle. Toki tiukka voitto, joka ratkesi uskoon ja keskinäiseen luottamukseen, omalta osaltaan vahvistaa yhteenkuuluvuutta.

Illan teesit:
• Vapaapotkut ja niiden puolustaminen avainasiana – onko Venäjällä pääpelivoimaa ja pelisilmää Espanjan oveluudelle?
• Miten Akinfeev kestää paineet huomattavasti kokeneemman, mutta silti nuoren, miehen ottaessa mittaa Espanjan maalilla?
• Marcheña vs. Arshavin, valencialaisella oli haastetta jo Cassanon pyrähdysten kanssa, entä nyt, kun vastassa on kisojen paras 10-paikan pelaaja?
• Revanssi: Sergio Ramos vs. Yuri Zhirkov, venäläinen johtaa 1-0 avausottelun jäljiltä.

Tulosveikkaus:
Stefi: 3-2
Kyli: 3-1

Scheißea, hikeä ja kyyneleitä

S: EM-kisoissa on ensimmäiset välipäivät, mitenkäs olet käyttänyt ne?
K: Phuuh, kelaillut pelattuja puolivälieriä, miettinyt tulevaa, ja ennen kaikkea, ”kunnostanut” kotipihani viheriön. Baselin uusittu nurmi jää auttamatta kakkoseksi!
S: Mitäs jäi päällimmäisenä mieleen neljästä puolivälierästä – ovatko oikeat joukkueet ”final four”:issa?
K: Kyllä vain, kyllähän tämä(kin) laji pitkässä juoksussa seuloo neulat heinäsuovasta. Pari makoisaa yllätystä esimerkiksi ennakkokaavailuihimme verrattuna on koettu, mutta hei: España on edelleen mukana. Välierissä ovat oikeat joukkueet; huikeat asetelmat, paljon jännittäviä yksityiskohtia ja loppu viimein kisoissa parhaiten onnistuneet pelaajat tappelemassa mestaruudesta ja All Stars -paikoista. Mutta miksi tässä kävi niin kuin kävi?
S: Jos otetaan päivä kerrallaan, Portugali jäi Saksan jalkoihin. Saksahan oli matsissa välittömästi hereillä voittaen kaksinkamppailut. Kesti sellaiset 20 minuuttia, että lusitaanit pääsivät toden teolla Saksan hyökkäysalueelle. Bosingwa ja Simão olivat pirteitä, mutta se ei riittänyt, kun keskikenttä vuosi vastaiskuissa pahasti. ”Polskin” ja ”Bastin” yhteispeli avausmaalissa oli hienoa katseltavaa. Saksahan pelasi ilmoitetun 4-4-2:n sijaan enemmänkin 4-5-1:llä, jossa laitapelaajien tulee tukea keskushyökkääjää – ja Basti leikkasikin komeasti sisään ja etutolpalle, kun Polski keskitti omalta laidaltaan. Vaparikuvioissa saksalaiset – etunenässä jälleen vaisujen otteiden sekä turhautumisen ja tulistumisen jälkeen johtavaksi pelaajaksi palannut Bastian Schweinsteiger – kyykyttivät Paolo Ferreiraa ja maalivahti Ricardoa toistuvasti. Nuno Gomes vastasi kuitenkin hienosti Miroslav Klosen, toisen ”apina niskassa” taapertaneen, maaliin tuoden Portugalin peliin mukaan.
K: Salliva tuomarilinja, joka antoi sävynsä myös tuleville puolivälieräotteluille, oli viimeinen naula Portugalin arkkuun. Sveitsin, Tshekin ja Turkin pelitapa ja -kovuus ei valmistanut Portugalia riittävästi Saksaa vastaan. Täytyy myös herättää keskustelua siitä, onko valmentajalta kuitenkin riskaabelia rikkoa hyvä, kahden voiton tuoma pelivire vaihtamalla useita pelaajia lohkon viimeiseen, sijoituksen kannalta merkityksettömään otteluun. Tämä saattoi näkyä Portugalin kehnossa alussa. Ensimmäisellä puoliajallahan Saksa oli se, jonka laitapelistä jäi kerrottavaa kesän jalkapallokouluissa, vaikka Portugalilla oli Ronaldo. Saksa pelasi järkevästi taitojoukkuetta vastaan. He puolustivat tiiviisti, jolloin Portugali pystyi vain siirtelemään pallon 20 metrissä poikittain, ja iski nopeasti vastaan. Ballack jatkoi myös siitä, mihin Itävalta-ottelussa jäi ja voitti Decon keskikentän herruuskamppailussa, kruununa komea puskumaali Bastin vapariin. Fringsiä ei ollut ikävä puolustustehtävissä, kun Leverkusenin Simon Rolfeskin onnistui peruspelissään. Saksan varman esityksen viimeisteli Jens Lehmann, joka ei (tällä kertaa) pudotellut palloja, vaan liimasi ne kuin kokeneen vahdin tuleekin.
S: Mutta kuten niin monta kertaa aiemminkin näissä kisoissa, tappiolla ollut joukkue kehitti komean loppukirin. Löwillä taisi kulua kuvista päätellen pari askia tupakkaa kabinetissaan. Vaihtomies Helder Postiga kiitti puskumaalillaan Scolaria luottamuksesta, kun valmentaja tuskasteli vahvan Metresacker – Metzelder topparikaksikon pääpelivoimaa. 23-vuotiaiden suurpelaajien, Ronaldon ja Schweinsteigerin, kaksinkamppailun vei lopulta man of the match -tittelillään Bayern Münchenin avainpelaaja. Ronaldo selitteli omaa vaisuuttaan sillä, että olisi pelannut viimeiset 3 kuukautta loukkaantuneena…Olivatkohan Sir Alex Ferguson tai ”Big Phil” tietoisia tästä? No, ainakin Ricardo Quaresmaa harmittaa.
S: Kroatian ja Turkin ottelusta oli lupa odottaa taitofutiksen riemuvoittoa, nopeine syöttökuvioineen ja taidokkaine yksilösuorituksineen. Kroatia oli vankasti niskan päällä alusta lähtien, kun turkkilaiset ynnäilivät yhteispeliään kokoonpanomuutosten jäljiltä. Ratkaisua ei kuitenkaan saatu aikaan millään 15 vedosta huolimatta; valtaosin vedot nousivat Wienin taivaalle, mutta kertaalleen osuttiin ylärimaan ja usein konkarimaalivahti Rüstü Recber osoitti taitonsa venymällä mahdottomiltakin näyttäneiden kutien eteen. Jatkoajalla peli alkoi ikään kuin uudelleen, ja jälleen saimme nauttia turkkilaisten sinnikkyydestä. Heillä on kyllä momentum päällä!
K: Tee maali, niin turkkilaiset osuvat varmasti ainakin kerran. Heh. Sikäli käy sääliksikin kroaatteja, kun Modric oli onnistunutta rankkaria vaille ottelun paras pelaaja, Srna oli totutun hyvä keskityksissään, ja Olic jälleen sinnikäs. Ja totta kai, kun toinen ei osu, pääsee toinenkin peliin mukaan ennen pitkää. Kuin käsikirjoitettuna Turkin aiempia otteluita muistellen, Klasnic osui minuutti ennen 2. jatkoajan loppua vain todetakseen Semih Sentürkin tasoittavan noin viisi sekuntia ennen annetun yliajan päättymistä. Huikea veto vasurilla kahden pelaajan välistä ylänurkkaan – aika hyvä osuma ottaen huomioon, että se oli Turkin toinen veto maalia kohti koko pelissä. Otteluaikahan päättyi käytännössä tuohon maaliin. Kroatia oli siis luvalla sanoen lähellä välieräpaikkaa! Kuvaavaa oli se, kun toisen jatkoajan päätösvihellys kuului, kroaatit lankesivat pettyneinä nurmeen ja turkkilaiset juhlivat 1-1 -tilannetta kuin voittoa latautuen hyvässä hengessä rangaistuspotkukilpailuun.
S: Tämä näkyi heti! Modric laittoi ohi oikealta ja Rakitic vasemmalta, ja vaikka Srna osui varmasti heidän välissään, oli se kosmeettista Turkin vastatessa Ardan, Semihin ja ottelun parhaaksi valitun Hamit Altintopin rankuilla. Kuin luun epäilijöiden kurkkuun lyöden Rüstü nollasi mainiosti Mladen Petricin aikeet. Ja johdatti turkkilaiset ensimmäistä kertaa maan jalkapallohistoriassa EM-välieriin. Ja onhan muuten välierä!
K: Mutta, Stefi, Hollanti kapsahti Guuseen! Miten sie sen selität?
S: Hiddinkin POCCHA se vaan pitää! Mitäpä sitä muuta tässä voi…Komea ottelu, jossa oli paljon taktisiakin hienouksia, vaikka yksilö- ja sommittelutaito tulostaululla ensimmäisenä näkyikin. Onhan se Arshavin niiiin tähdistössä! Hieman mietitytti Ylen otteluennakossa Ana Muurisen arvaus pelin juonesta, että Venäjä vetäytyy ja iskee vastaan paikan tullen. Hän uskoi varmaankin Oranjeen – kuten tietty minäkin – mutta Venäjän en sentään uskonut perääntyvän. Hiddinpä näpäytti kaikkia lähtemällä Hollantia vastaan – miten nerokasta – heidän omilla aseillaan: korkealla prässillä, aktiivisella hyökkäyspelillä ja luovilla yhdistelmillä. Mies miestä vastaan tuli myös Oranjelle takkiin, kun Semak nollasi loppua kohti van der Vaartin pelinteon, Kolodin pimensi van Nistelrooyn ja ehti vielä esittämään mahtavaa laukaustaan, Zhirkov ei hävinnyt kaksinkamppailuita laidallaan, ja Arshavin vei niin Engelaaria, De Jongia, Heitingaa kuin Ooijeria. Hollannin onnistujia olivat hyvin aloittanut van der Vaart, lopussa tutun suuren roolin ottanut Sneijder ja Hollannin pelissä pitänyt van der Sar, jonka vuoksi vain Pavluychenko oli saanut pallon maaliin ennen tasoitusta.
K: Niin, veihän Hollanti pelin komeasti jatkoajalle asti, kun Ruud teki loppuhetkillä tuttuun tapaan räkämaalin boksissa. Vastaavanlaisia tilanteitahan Hollanti loi pelissä useita. Mutta siitäkään valkopaidat eivät hätkähtäneet, vaan järjestivät kahta kauheamman vyörytyksen jatkoajalla. Tuloksena 1-3-lopputulos, ja Andrey Arshavinille 1+1: veikeä keskitys maalintekijä Torbinskille ja viimeisenä niittinä hieno lirutus 1-3:een. Man of the match, toista kertaa putkeen, muuten. Eihän tätä jätkää voi kuin ylistää, näyttihän hän inhimillisen puolensakin purskahtamalla itkuun ottelun ratkettua. Olisikohan Arjen Robben keksinyt yllättävyydellään keinoja venäläisrintaman rikkomiseen, nythän melkeinpä ainoiksi vaihtoehdoiksi jäivät Akinfeeville helpoiksi jääneet kaukolaukaukset. Venäläistoppareiden vikkelyyttä jalalla, pallo nurmessa pitäen, ei nyt oikein testattu. Toivottavasti tämä ottelu kuitenkin karsii turhia ennakkoluuloja Venäjän liigan taitotasosta ja kovuudesta, pelaajien kuntopohjanhan on tiedetty olevan kunnossa. Ainakin Hollannin liigan avainpelaajia venäläisliigalaiset veivät remmissä.
S: On se kuitenkin hienoa, että ennakkosuosikkimme Espanja selvitti tiensä jatkoon.
K: Olin todella pettynyt Italian peliin. Miksi Donadoni ei antanut pelaajilleen vapauksia pelata omalla tasollaan? Hän ei taida (haluta) tuntea Etelä-Italian seurajoukkueiden avainpelaajia. Aivan turhaan olen liputtanut uuden Italian puolesta. Vaikka siitä on ollut merkkejä välillä nähtävissä, oli tämä pohjanoteeraus. Olisi ollut karmeaa, jos esimerkiksi Camoranesin kääntöveto olisi uponnut verkkoon varsinaisen peliajan loppuhetkillä. Italia ei todellakaan ansainnut ottelusta yhtään mitään. Rankkaritkin olivat liikaa – tai ehkäpä se oli juuri se viimeinen, sekä yksilö- että joukkuetason, silaus, jonka La Furia Roja tarvitsi oman ”projektinsa” viimeistelemiseen. Edellisestä Italia-voitosta arvokisoissa olikin vierähtänyt hulppeat 88 vuotta, mutta nyt tuli 20 tappioton ottelu putkeen, ja tästä on hyvä jatkaa. Espanjan putki ei näytä katkeamisen merkkejä näissä kekkereissä.
S: Kyllä, aktiivisempi ansaitsi voittonsa, mutta olihan pelissä intensiteettiä ja latinkia. Koviakaan otteita ei kaihdettu, ja erotuomari Fandelin pelin tasalla oleminen olisi voinut antaa ratkaisun avaimet aiemminkin. Senna pelasi keskikentän pohjalla itsensä Euroopan johtavaksi keskikentän puolustuspelaajaksi. Yksinkertaisia ja varmoja syöttöjä omille, kurinalaista puolustamista ja vielä pallo kylmästi maaliin pilkulta. Kerrassaan mahtava mies! Marcheña pärjäsi (yllättävän) hyvin italialaisten vauhdissa, ja yhdessä taistelusoturi-Puyolin kanssa kamppailu nälkäisen Tonin kanssa sujui mallikkaasti. Sergio Ramos paransi huomattavasti - etenkin puolustustehtävissä. Hyökkäyssuuntaan Realin pakki ei pääse pelaamaan Aragonésin alaisuudessa niin vapaasti kuin haluaisi, mutta katsotaanpa tilannetta uudestaan siinä vaiheessa, jos Espanja joutuu tappioasemaan. Espanjan vedot liitelivät pahasti yläilmoihin – poikkeuksena mainittakoon vaarallisen laukauksen omaavan David Silvan maanuoliaiset. Villa ei saanut riittävästi palloa, eikä ensikosketus palloon ollut samaa luokkaa kuin esimerkiksi venäläisillä. Toisaalta Italian topparit ja laitapakit pelasivat hyvän pelin.
K: Chiellini nousi kansainväliset mitat täyttävien keskuspuolustajien joukkoon, Cannavaro voi luottavaisena alkaa miettiä maajoukkueesta vetäytymistä. Panuccikaan ei tosin enää ole mikään nuori poika, joten Andrea Barzaglin on nostettava tasoaan MM-kisoihin. Pirlolle ei löytynyt Espanjaa vastaan pätevää korvaajaa, ratkaisevien syöttöjen antajaa, muttei myöskään puolustuspelin osaavaa monitoimimiestä. Azzuri ilman Pirloa ei ole Azzurri; ei ihme, että hän itki ottelun ratkettua – toki tappion vuoksi, mutta varmasti myös Italian pelitavan takia. De Rossi väläytteli mainioita ominaisuuksiaan, kovaa ja rehtiä pelitapaa sekä juoksu- ja laukausvoimaansa, mutta ratkaisijaksi ei Roman raatajasta vielä ollut. Perrottastakaan ei ollut kymppipaikan playmakeriksi kovissa peleissä, ja moni olisi toivonut kovasti näkevänsä Francesco Tottin tuolla tontilla. Kovasti uurastanut Toni jäi harmittavasti ilman maaleja. Noilla otteilla hän olisi kieltämättä pari osumaa ansainnut.
S: Rankkareille asti italialaiset kuitenkin ylsivät, joten pohjanoteeraukseksi italialaislehdistö ei voinut Donadonin pelitapaa ja pelaajistoa haukkua. La Gazzetta dello Sport, italialaisten ”urheiluraamattu”, oli suorastaan lepsu! Pilkuillahan ”Ikerman” näytti venymiskykynsä ja jätti Buffonin varjoonsa. De Rossin vedon torjunta oli yksi kisojen komeimmista. Di Natale ei saanut enää vislausten vinkuessa korvissa kunnon kutia aikaiseksi. Olisiko Del Piero kannattanut laittaa vetämään jo aiemmin? Komeita välieriä odotellessa voisimme vielä mainita kolme parasta pelaajaa puolivälierissä tippuneista joukkueista.

In Memoriam:
Portugali: 1. Pepe – yksi mies ei kesää tee, mutta Real Madridin keskuspuolustajan arvo nousi huomattavasti, 2. Deco – näytti olevansa vielä melkoinen pelimies, uutta sopimusta kehiin, Barca! ja 3. Simao, João Moutinho ja Bosingwa jakavat tämän sijan, tervetuloa kansainväliseen huippujalkapalloon, nähdään Etelä-Afrikassa kahden vuoden päästä.
Kroatia: 1. Modric – onko tässä sateentekijä Tottenhamille?, 2. Srna (Shaktar Donetsk) ja Corluka (Man City) – siirtomarkkinoiden kuumat nimet, 3. Olic – mistä ne kroaatit oikein saavat kaiken energiansa?
Hollanti: 1. Sneijderin suurteoista kuullaan vielä…, 2. van der Sar, viittä vaille huikea pokaalikausi, 3. Ooijer, Ooijer – johdatatko Blackburn Roversin ensi vuonna eurokentille?
Italia: 1. Pirlo = Azzurri, 2. Giorgio Chiellini: nousi Italian johtavaksi puolustajaksi, täyttää Cannavaron paikan maajoukkueessa, 3. De Rossi, jatkoi esiinmarssiaan kansainvälisellä, kovatasoisella arvokisa-areenalla, MM2010 johtavia pelaajia.

Tulokset:
POR – GER 2-3, CRO – TUR 1-1 ja., 1-3 rp., NED – RUS 1-3 ja., ESP – ITA 0-0 ja., 4-2 rp.

Vieraskynä IV: La Furia Roja

Keskiviikkona 18.6. Espanja pelasi Kreikkaa vastaan. Ajatukset olivat kuitenkin jo kauempana, sillä kaikki ajattelivat Italian peliä. Espanja-Kreikka pelistä ei paljon puhuttu...olisi voinut luulla, että sellaista peliä ei ollut olemassakaan. Espanja-Italia -ottelu oli kaikkien huulilla, ja ilmassa oli pelonsekaista tunnetta. Vaikka jotkut sanoivat, että Espanja voittaa, se ei kuulostanut kovin vakuuttavalta. Oli hiljainen ääni, joka kuiskasi, että tähänpä loppuu meidän polku. Oli mielenkiintoista kuulla, miten jotkut sanoivat heti tiistaina, kun tiedettiin Italian voitosta, että ”voi voi, me emme pääse puolivälieristä”. Esimerkiksi lehtien otsikot kertoivat paljon kansan fiiliksestä: ”Mestari-Italia odottaa Espanjaa puolivälierissä” ja ”yksi silmä Kreikassa ja toinen Italiassa”. Tämä pelko ja epävarmuus oli ymmärrettävää. Italia, joka on pelannut Espanjaa vastaan useita kertoja, on jättänyt pahan maun espanjalaisten suuhun. Suurkisoissa Espanjan saalis Italiaa vastaan oli sunnuntaihin asti ollut 1 voitto, 3 tasapeliä ja 5 tappiota. Viimeinen iso peli Italian kanssa oli vuoden 1994 MM-kisoissa Yhdysvalloissa. Silloin Italia lähetti Espanjan kotiin voittaen sen 2-1 puolivälierissä.

Tämä ei ollut kuitenkaan ainoa pelon aiheuttaja. Päivämäärä ”22.6.” oli myös kirous. Se on tarkoittanut espanjalaisille perinteisesti huonoa jalkapallotuuria. Kolme kertaa Espanja on hävinnyt samana päivämääränä ja aina rangaistuspotkujen takia: Meksikon MM-kisoissa 1986 Belgialle, 2002 Etelä-Korealle ja EM-kisoissa 1996 Englannille. Ei siis mikään ihme, että pelkoa, epävarmuutta ja luovuttamisen makua oli ilmassa. Kun Espanja-Kreikka peli oli ohi, usko Espanjan voittamiseen kuitenkin kasvoi. Güiza ja Iniesta näyttivät, että Espanja voi voittaa koko kisan, vaikka ennen sitä on voitettava Italia. Espanja-Kreikka pelin jälkeen Espanjan optimismi ja itsetunto vahvistuivat. Edelleen jotkut olivat kuitenkin huolissaan tulevasta pelistä ajatellen jopa, että unelma kuoli siihen, kun selvisi että Italia on Espanjan vastustaja.


Kaikesta huolimatta sunnuntaina kuume oli korkealla ja ihmiset heräsivät ajatukseen, että tämä ei lopu tähän, vaan tämä on La Furian Rojan vuosi. Näin voi tapahtua vain, jos siihen uskoo. Koko iltapäivä puhuttiin sekä radiossa että telkkarissa illan ottelusta. Espanjan lippuja oli katukuvassa enemmän kuin edellisten pelien aikana. Ilmassa tuntui jännitystä ja tietämättömyyttä, mutta myös rohkeutta. Päivä oli niin latautunut, että olisi voinut ajatella, että oli finaalipäivä. ”Podemos” kuului kovemmin ja useammin kuin ennen. Klo 20.40 näin parvekkeelta viimeiset kulkijat juoksemassa baariin, tapaspaikkoihin, kavereiden luo tai omaan kotiin katsomaan peliä. Jotkut juoksivat ostoskassien kanssa, toiset Espanjan lippujen, maajoukkuepaitojen, punaisten paitojen tai molempien kanssa. Kukaan ei osannut arvata, että peli tulisi kestämään 120 minuuttia, ja vielä vähemmän, että rangaistuspotkut päättävät, kumpi joukkue jatkaa. Jokaisella tauolla ihmiset tulivat ulos asunnoista ja baareista haukkaamaan raikasta ilmaa, jotta voisivat kestää jännitystä. Kun rangaistuspotkukilpailu päättyi 4-2 punapaidoille, kaikki ihmiset juoksivat parvekkeille ja kaduille ja autot ajoivat ympäri kaupunkia. Ihmiset tööttäsivät autoissaan ja huusivat ”Viva Espanja!”, ”Podemos!”, ”Casillas!”, “Ahora sí podemos!" (suomeksi: nyt me voimme)” ja ”Campeones, Campeones” (mestarit, mestarit), koska Espanja on tietenkin mestari voitettuaan mestarit! Eli voidaan sanoa, että välieräpaikkaa juhlittiin kuten finaalissa, mutta se olikin kuin ”pikkufinaali”. Klo 2 menin nukkumaan, ja silloin vielä kuului miten ulkona juhlittiin.


Tuntuu siltä, että tämä oli Espanjan tärkein peli näissä kisoissa. Tulevaa peliä voidaan verrata Kreikan peliin, vaikka se onkin, totta kai, tärkeä voittaa. Tosiasia on, että psykologinen trilleri on ohi. Ja Venäjäähän vastaan voitettiin jo 4-1. En usko, että seuraava peli voitetaan samalla tavalla. Varmasti maaleja on vähemmän, mutta voitto on varma. Joukkueen itsevarmuus on kasvanut Italia pelin jälkeen. Ja mikä on vielä tärkeämpää, kirous ja pimeyden aika on ohi, kuten maanantain sanomalehdissä luki: ”Gracie mille Iker!”, ”Se evaporo la maldición” (suomeksi: Kirous haihtui pois) ja ”España se sacude los fantasmas” (suomeksi: Espanja ajoi kummitukset pois). Nyt Espanjan tulevaisuus jalkapallossa on valoisampi. Voittamattomuus Italiaa vastaan ja puolivälierien kirous on menneisyyttä. Itse tykkäsin eilisestä pelistä, vaikka maalia ei tullut. Italian puolustus teki pelistä vaikean espanjalaisille hyökkääjille. Espanjalta peli oli kuitenkin hieno esitys, joka näytti, että se oli parempi joukkue. Rangaistuspotkujen tulos oli reilu, sillä Espanja ansaitsi voiton. Tämä härkä on kesyttämätön ja sen raivo on kasvanut kisojen aikana. En usko, että on olemassa venäläistä, saksalaista tai turkkilaista toreroa, joka voi tappaa sitä. Espanja on vain kahden pelin päässä voittamisesta ja se tuntuu hyvältä. Olé!!!

JC

Vieraskynä III: Trilleri 21.6.

Kaksi kovaa vastakkain. Kisojen pirteimpiä esityksiä tarjonneet joukkueet, Hollanti ja Venäjä, kohtaavat puolivärieräottelussa tänään. Joukkueet ovat tulleet puolivälieriin eri tavoin, Hollanti jo ennen viimeistä otteluaan varmisti jatkon, kun taas Venäjä käveli voittajana alkusarjan viimeisestä ottelusta Ruotsia vastaan ja pudotti Hannuhanhet laulukuoroon. Kummankin lähtökohdat jatkoon ovat näin ollen aika hyvät.

Hollanti lähtee epäilemättä kamppailuun ennakkosuosikkina, mutta Venäjä tarjoaa voittohuumassaan vaarallisen vastuksen. Venäjä -niminen joukkue ei ole vielä koskaan päässyt näin pitkälle EM-kisoissa ja siksi voidaan olettaa joukkueen itseluottamuksen olevan kohdillaan.

Näissä kisoissa kumpikin joukkue on saanut kasaan voittavan joukkueen. Venäjän joukkue sinällään on tuntemattomampi, koska yhtä vaille kaikki joukkueen pelaajista pelaa maan omassa sarjassa. Hollanti taas on täynnä omista ansioistaan nimekkäiksi nousseita, mutta ei välttämättä seurajoukkueissaan samaa arvostusta saaneita, tähtiä. Kun arvioidaan pelin osa-alueita niin jännittävän pelistä tekee se, että Guus Hiddink on tuonut valmennuskaudellaan Venäjän joukkueeseen runsaasti hollantilaisen jalkapallon piirteitä ja Hollannin luotsi ja pelaajalegenda, Marco Van Basten on myös toisaalta uudistanut tuloksekkaasti Hollanin pelityyliä pystyen kuitenkin säilyttämään siinä sen perinteikkään yksilöiden taitoihin nojaavan luonteen. Puolustuksen osalta vastakkain on kisojen aikana vakaaksi osoittautunut Hollannin puolustuslinja ja ailahtelevasti pelaava Venäjän alakerta. Hollanti on peluuttanut puolustustaan kisojen aikana hyvin monilla eri variaatioilla, joten on hankala lähteä veikkaamaan aloituskokoonpanoa, ytimenä epäilemättä van Bronckhorst, Heitinga. Venäjän puolustuksessa on syytä seurata Anjukovin ja Kolodinin otteita, koska heidän mukanaan Venäjä joko nousee tai kaatuu.

Hyökkäys kummallakin joukkueella on kunnossa, se on osoitettu aiemmissa otteluissa. Hollannin alkupelit olivat aika runsasmaalisia ja näinpä useampi pelaaja on päässyt maalivireeseen. Tämä voi olla ratkaisevaa, sillä tiivistyvissä peleissä pienetkin tilanteet tulisi kääntää maaleiksi. Venäjän hyökkäävät keskikenttäpelaajat ovat olleet erittäin näkyviä etenkin viimeisimmässä pelissä ja tästä ryhmästä voidaan löytää myös pelin ratkaisija. Hollanti testasi ottelussa Romaniaa vastaan jo useampia erilaisia kärkipelin variaatioita, ja nähtäväksi jää, millainen ratkaisu sinne löytyy. Toivoisin Hollanin avauksessa kentällä nähtävän Klaas-Jan Huntelaarin, joka on ehdottomasti yksi tulevaisuuden suurista tähdistä. Romania pelissä hän jäi, yhdestä tehdystä maalista huolimatta, varjoon eikä vielä oikein löytänyt pelitilaa.

Pelin ratkaisee:
Venäjän puolustus. Hollanin paineensietokyky. Kumpi onnistuu harvoista tilanteista useammin?

Pelaajat, joita kannattaa seurata:
Hollanti: Heitinga, Sneijder, Huntelaar
Venäjä: Anjukov, Semak, Zhirkov, Arshavin

Tulosveikkaus Hollanti - Venäjä:
2-2, jatkoaikatulos: 3-2

Antti

Antti on useilla rintamilla aktiivinen monitaituri, jolle bloggaaminen on ennestään tuttua puuhaa. Hänen paitansa alla sykkii Oranje-sydän, ja suosikkipelaajanaan hän pitää Klaas-Jan Huntelaaria, Ajaxin 33 maalin nuorukaista. Ensi viikolla on luvassa lisää taattua Antti-laatua...

Vieraskynä II: Kroatia vs. Turkki - taitoa ja suuria tunteita

Turnauksessa tähän mennessä kaikki pelinsä voittanut Kroatia kohtaa tänään uuden haasteen, kun vastaan asettuu yllätyksellinen ja taitava Turkki. Suuren yleisön silmissä Kroatia ei ehkä vieläkään kuulu turnauksen voittajasuosikkeihin, vaikka tuloksien valossa sen sitä tulisi jo olla: karsinnoissa kaatui Englanti joukkueiden molemmissa kohtaamisissa ja tuloksena oli oman karsintalohkon voitto, kisojen alkulohkossa kaatuivat niin Itävalta kuin Saksa sekä lähes puhtaasti kakkosmiehistöllä pelaten, Puola.

Mutta miksi Kroatian tulisi pelätä Turkkia, kun jalkoihin on jo jäänyt sellaisia jalkapallon suurmaita kuin Saksa ja Englanti? Kroatian alkulohkossa kohtaamat joukkueet ovat tottuneet vastaamaan eteläisempien kilpakumppaniensa suurempaan yksilötaitoon tiiviillä joukkuepelillä. Nyt Kroatia - joka on perinteisesti totuttu näkemään kokoelmana taiteilijasieluisia yksilöitä - onkin yllättänyt kaikki kurinalaisella ja tiiviillä joukkuepelillä. Tiivis joukkuepeli yhdistettynä maan futiskulttuurista kumpuavaan vaatimukseen taitavasta ja älykkäästä jalkapallosta teki Kroatiasta ainakin vielä B-lohkossa kaikkia sen kilpakumppaneita etevämmän kokonaisuuden.

Nyt vastaan asettuva Turkki on tyystin erilainen kuin Kroatian alkulohkossa kohtaamat joukkueet. Turkin vahvuuksiin kuuluvat lahjakkaiden yksilöiden henkilökohtainen taito ja luovuus, heikkoutena vaikuttaisi olevan puutteellinen kyky pelata kurinalaisesti joukkueena täydet 90 minuuttia. Kroatia on vakuuttanut tiiviillä koko joukkueen puolustuspelillään, mutta Turkki vaikuttaisi olevan juuri sellainen joukkue, joka voi rikkoa Kroatian tiiviin paketin. Turkin joukkuetta leimaa eräänlainen luova hulluus: ”tulevaisuuden joukkueelta” ei odoteta paljoa, mutta pelaajat kokevat pystyvänsä kääntämään mahdottomiltakin vaikuttavat tilanteet voitoiksi.

Normaalisti temperamenttisena tunnettu Kroatian maajoukkue on tähän mennessä turnausta toteuttanut valmentajansa luomaa pelisysteemiä viilipyttymäisen rauhallisesti. Nyt vastaan asettuva Turkki on puolestaan esiintynyt totutun räväkästi, mikä näkyi muun muassa maalivahti Volkanin ulosajona edellisen pelin ratkaisuhetkillä. Positiivisina ilmentyminä ”kaikki peliin” -asenteesta ovat olleet pelien viime hetkillä tapahtuneet lähes mahdottomantuntuiset nousut. Onkin mielenkiintoista nähdä, pystyykö Kroatia edelleen säilyttämään malttinsa, mikä olisi edellytys nähdynkaltaisen pelin jatkumiselle.

Joukkueet lähtevät otteluun siinä mielessä eriarvoisesta asemasta, että Kroatia saa jalkeille parhaan miehistönsä (pois lukien jo ennen turnausta loukkaantunut Eduardo), kun taas Turkki lähtee peliin huomattavan varamiehisenä pelikieltojen ja loukkaantumisien rasittamana. Kroatian valmentaja Slaven Bilic pystyi jopa lepuuttamaan avainmiehiään alkulohkon päätöskamppailussa jatkopaikan varmistuttua jo aiemmin. Turkin valmentajalla sen sijaan riittää runsaasti päänvaivaa poissaolojen täyttämisessä sekä ottelun alkuhetkiltä lähtien toimivan permanentin löytämisessä.

Kroatian kenttämiehityksessä piikissä aloittanee turnauksessa vakuuttavasti esiintynyt, rajusti töitä tekevä ja kovaa tilanteisiin menevä Ivica Olic. Hiukan hänen alapuolellaan hyökkäyksessä esiintynee Puola -ottelussa pirteästi pelannut Borussia Dortmundin Mladen Petric. Penkille jää vielä tulivoimaa päätöskierroksella maalanneen, juonikkaan ja vahvan Ivan Klasnicin muodossa. Merkityksettömässä Puola -kamppailussa Bilic peluutti normaalista avausmiehistöstään vain vasemman laidan kaksikkoa Pranjic – Rakitic ilmeisenä tarkoituksenaan parantaa kaksikon yhteispeliä. Vasemman laidan peli osoittautuikin Kroatian vahvimmaksi osa-alueeksi kyseisessä kamppailussa. Näin ollen Portsmouthin taituri Niko Kranjcar joutunee aloittamaan ottelun Turkkia vastaan vaihtopenkiltä, sillä aiemmin oikealla laidalla lähes symbioottisella tavalla toiminut kaksikko Srna – Corluka jatkanee myös yhdessä. Keskikentän keskustassa suurimman vastuun pelinteosta kantaa edelleen nouseva tähti Luka Modric, ja häntä tukee kokenut Niko Kovac.

Turkin avauskokoonpanoa on hiukan vaikeampi ennakoida, sillä valmentaja Terim on harrastanut joukkueessaan melkoista kierrätystä, suurelta osin pakon sanelemana. Kärjessä aloittanee kokenut kaksikko Nihat – Tuncay, ja Turkin liigan maalikuningas Semih Sentürk palannee rooliinsa supervaihtomiehenä. Keskikentän vasemmalla laidalla jatkanee maaleja tehtaillut nuori lupaus Arda Turan. Keskikentän keskustasta Turkilta puuttuu pelikiellon vuoksi kokenut ankkuri Aurélio, ja kapteeni-pelintekijä Emre Belözoglu on luultavasti edelleen loukkaantuneena. Aurélion korvannee nuori Mehmet Topal, ja hänen rinnalleen on ehdolla edellisen kamppailun loppuhetkillä keskikentällä loistanut Bayern Münchenin Hamit Altintop. Mikäli Altintop pelaa keskustassa, aloittanee keskikentän oikealla laidalla nuori Kazim Kazim, ja hänen alapuolellaan nouseva laitapuolustaja Sabri Sarioglu. Maalivahti Volkanin pelikiellon vuoksi torjuntavastuun saa konkarimaalivahti Rüstü Recber.

Taistelupari:
Luka Modric vs. Hakan Altintop. Turnauksen alkuvaiheessa laitapuolustajana esiintynyt Altintop nostettiin edellisen pelin loppuhetkillä keskikentälle ja tuloksena oli heti kolme maaliin johtanutta syöttöä. Parhaimmassa tapauksessa molemmat pelaajat pelaavat keskellä keskikenttää, missä he voivat ottaa toisistaan mittaa oikein kunnolla. Kumpi vie pidemmän korren pelintekijöiden kamppailussa, kokeneempi ja kovemmissa liemissä keitetty Altintop, vai tulevaisuuden suurpelaajaksi povattu nuori Modric?

Tulosveikkaus Kroatia-Turkki:
Paremmin joukkueena pelaava Kroatia katkaisee Turkin vaiherikkaan kisataipaleen: 3-1

Jukka

Jukka on blogi-isäntien ystävä jo alakouluajoilta. Hän on innostunut futisfani, joka näissä EM-kisoissa liputtaa Kroatian ja Espanjan puolesta sekä ihannoi Luka Modricia ja David Villaa. Jukan realistinen mutta koukuttava kommentointi maalaa kuvaa valveutuneesta ja sivistyneestä nuoresta miehestä. Ja sitä hän onkin!

Erilainen juhannus: puolivälierät

Torstai 19.6. Portugali – Saksa

K: No niin Stefi, tulevia päiviä värittävät EURO2008-puolivälierät, joissa panoksena on paikka auringossa ja neljän parhaan joukossa. Toinen lähtee toden teolla tavoittelemaan Euroopan mestaruutta ja ranskalaisen jalkapallovaikuttajan, Henri Delaunayn, mukaan nimettyä pokaalia, mutta toisen on tyytyminen sijoihin 5-8, kotimatkaan ja pieneen kesälomaan ennen sarjakauteen valmistautumista. Pelin avaavat A-lohkon voittanut Portugali ja B-lohkossa toiseksi tullut Saksa. Mitäs ajattelet?
S: Molemmathan saalistivat kaksi voittoa ja kärsivät yhden tappion; Portugali sinänsä merkityksettömässä viimeisessä ottelussa isäntämaa Sveitsiä vastaan, ja Saksa energisemmälle Kroatialle. Samasta pistemäärästä huolimatta Portugali on ollut näissä kisoissa tähän mennessä vakuuttavampi. Saksaa ei kuitenkaan sovi tuomita hävinneeksi, koska kyse on arvokisojen kestomenestyjästä, joka pystyy voittamaan kenet tahansa – jos saa pelinsä sujumaan.
K: Valmentaja Joachim Löwin toimitsijakielto tuo kysymysmerkkejä joukkueen pelinjohtamiseen, joskaan valmentajan rooli kentän laidalla ei aivan välttämätön ole. Toisaalta, Portugalin valmentaja ”Big Phil” Scolari on keskeinen osa Portugalin peli-iloa ja meininkiä, kun hän heiluu minkä ehtii teknisellä alueellaan. Toki panna tarkoittaa sitä, että hän ei saa olla suoraan yhteydessä joukkueeseen ottelun aikana.
S: Sen sijaan Bastian Schweinsteiger palaa kokoonpanoon. Pääseeköhän hän avaukseen asti, kun hölmöili kroaatteja vastaan? Vastaavasti keskikentän tärkeä Torsten Frings on loukkaantunut, kylkiluumurtuma.
K: En usko, koska Fritz ja Podolski onnistuivat Itävaltaa vastaan laidoillaan, ja Arne Friedrich jätti Marcell Jansenin varjoonsa, kun mahdollisuutensa sai. Jos Löwin usko vihdoinkin loppuu Stuttgartin kärkimieheen, Mario Gomeziin, nousee Podolski Klosen pariksi piikkiin. Tällöin Fritz siirtyy vasemmalle laidalle, ja oikea laita on varattuna Bastille. Hitzlsperger ei alkulohkon perusteella ole valmentajan suosikkipelaajia, mutta Fringsin loukkaantuminen avaa avauspaikan hänelle. Voi toki olla, että Löw kaivaa vaihdosta avaukseen pirteästi harjoituksissa esiintyneen Rolfesin tai päivä päivältä treeneissä parantavan Borowskin. Entäpä lusitaanit, millaiseen kokoonpanoon Scolari luottaa?
S: Keskikentän kolmio Deco – Petit – João Moutinho sekä laiturit Cristiano Ronaldo ja Simao tai Nani ovat peruskallio, johon on hyvä nojata. Yksi kisojen parhaista toppareista, Pepe, johtaa alakertaa. Tuo keskikentän keskustan yhden miehen ylivoima Saksan voimakaksikkoa, Ballack – Hitzlsperger/Rolfes/Borowski, vastaan voi muodostua ratkaisevaksi tekijäksi, jos he saavat lyhytsyöttöpelinsä kulkemaan.
K: Kyllä luvassa on joka tapauksessa tiukka matsi, koska molemmat pelaavat tiukkaa ja aggressiivista keskialueen puolustuspeliä, ja tilaa on laidoissa, joissa on myös taitoa ja nopeutta. Portugalin laitapeli on ollut Saksaa terävämpää, vaikka heilläkin laitapuolustajien ja laitalinkkien yhteispelissä on parannettavaa. Bosingwa on ollut yllättävän passiivinen. Kapteeni Nuno Gomes tarvitsee pelitilanteisiin jonkun kaverin 16-alueelle, koska Mertesacker – Metzelder -pari on ollut varmanoloinen ainakin pääpalloissa. Isokokoinen Hugo Almeida voisi sopia mainiosti Nunon kärkipariksi. Ensimmäisessä puolivälierässä korostuu myös tuomaripeli, koska se antaa suuntaa tulevien koitosten linjaan.

Taisteluparit:
- Deco vs. Ballack – kumpi on keskikentän kunkku, entä kumpi saa paremmin tukea ympäriltä?
- Ronaldo – Simao/Nani vs. Lahm – Friedrich/Fritz? – Bundesliigassa ei tämän tason laitureita pelaa, miten vartiointi ja 1-1:t onnistuvat?
- Klose vs. Nuno Gomes – kumpi viimeistelee puskulla?
- Ricardo vs. Lehmann – kumpi esiintyy varmemmin maalinsuulla?

Tulosveikkaus:
Stefi: 0-1
Kyli: 1-2 ja.


Perjantai 20.6. Kroatia – Turkki

S: Puhtaan pelin Kroatia ja uskomattomalla tavalla jatkopaikan saavuttanut Turkki saattavat esittää viihdyttävimmän pelin tähän mennessä. Täytyy vain toivoa, että ei sada vettä. Pallo pidetään nurmen pinnalla ja liikettä löytyy. Kroatia on noussut yhdeksi kisojen suosikeista Saksa-voittonsa, aktiivisen taitopelinsä ja huomattavan kurinalaisuutensa ansiosta.
K: Turkki on kovan paikan edessä, varsinkin, jos se joutuu takaa-ajajaksi jo ottelun alussa. En usko, että he pääsisivät enää yllättämään loppukirillään. Kysymysmerkkejä peliin tuovat myös maalinsuulle palaava vuoden 2002 MM-pronssin takuumies Rüstü Recber, ja keskikentän ankkuri, Ayhan Akman tai Mehmet Topal, joista toinen koettaa korvata tärkeän Mehmet Aurelion. Saapa nähdä, ehtiikö Emre Belözoglu toipua vammoistaan tärkeään otteluun.
S: Puolustuslinjankin osalta Turkki lähtee peliin siipirikkona tai ainakin kolhittuna. Ikitaistelija Servet Cetin on jättänyt harjoituksia väliin pikkutällien vuoksi, Emre Asik pystynee pelaamaan päävammastaan huolimatta, Emre Güngör ei ole käytettävissä, Göghan Zanillakin on ollut vammoja, ja laitapuolustaja Hakan Balta on ehdolla toppariksi. On kohtuuttoman kova isku turkkilaisille, jos Volkan, Aurelio, Emre, Servet ja Zan – jotka kaikki pelasivat Turkin ensimmäisessä ottelussa – eivät ole kehissä! Hyökkäyssuuntaan Turkilla on tullut onnistumisia. Nihat, Tuncay, Arda ja Altintop, joka näyttäisi nousevan keskikentälle, sekä nousevana laitapakkina kenties jatkava Sabri Sarioglu pystyvät luomaan toistuvia vaaratilanteita kroaattien maalille. Ongelma onkin se, kuka katkoo Modricin syötöt ja toimittaa pallon nopeasti Ardalle tai Tuncaylle.
K: Turkin on pystyttävä lisäksi ohittamaan kroaattien poikkeuksellisen kypsä keskialueen puolustuspelaaminen. Sitä se nimenomaan on, jos kokenut Niko Kovac, upeasti avauskokoonpanopaikan lunastanut Rakitic ja oivaltavia syöttöjä jakeleva Modric jaksavat juosta koko ottelun ja pelata huipputasollaan. Vuoden 1996 EM-kisoissa Turkki hävisi Kroatialle 0-1. En usko, että turkkilaiset juuri näiden ratkaisevien poissaolojen vuoksi pystyvät kunnolla haastamaan kroaatteja. Maaleja he kuitenkin osaavat avopaikan tullen tehdä. Kroatian väsyessä ja niiden tutun muutaman puolustusvirheen sattuessa Turkki voi päästä yllättävästi peliin mukaan alakynnestä. Luulen, että ottelu ratkeaa Kroatian pyörremyrskymäiseen ensimmäiseen jaksoon.
S: Minäkin uskon Kroatian voittoon. Lohkon viimeinen ottelu antoi myös viitteitä siitä, että Ivica Olicille on löytymässä hyvä kärkipari, kun kansainvälisen tason pelaajien kirjoihin paluun tehnyt Ivan Klasnic osui maalipuiden väliin ja Mladen Petrickin oli aiempaa parempi. Heistä Bilicillä on hyvä valita. Darijo Srnan ja Ivan Rakiticin laitapeli on ollut kroaattien pelin suola. Heiltä on lupa odottaa jatkossakin poikkeuksellisen hienoja keskityksiä, vikkeläjalkaisuutta ja rohkeaa vastustajan haastamista 1-1-tilanteissa. He saavat hyvin tukea myös laitapakeilta: Pranjicilta ja Corlukalta. Erityisesti Corlukan ja Srnan yhteispeli on sujunut loistavasti. Pletikosakin on pelannut hyvin maalillaan ennakkoskeptisyydestä huolimatta. Heikkoa lenkkiä pelaajamateriaalista on vaikeata löytää, tai ehkä turkkilaishyökkääjien vikkelyys saattaa panna hitaan oloisen Simunicin ja Kovacin ahtaalle. Toisaalta, kyllähän he ovat omissa harjoituksissaan tottuneet nopeisiin vastustajiin.

Taisteluparit:
- Simunic – R. Kovac -topparipari vs. Turkin kärkipari Nihat – Tuncay: jalatjalat!
- Modric vs. Arda – kumpi osoittaa todellisen suuruutensa ja kannattelee joukkuettaan?

Kysymysmerkit:
- Mehmet Aurelion korvaajan (Akman tai Topal) ja maalivahti Rüstün pelivire?

Tulosveikkaus:
Stefi:2-1
Kyli: 3-2


Lauantai 21.6. Hollanti – Venäjä

S: Jos sunnuntai on sinulle se suuri päivä, minulla se on lauantai! Oranje kohtaa, ei ainoastaan Venäjän, vaan hollantilaisen Guus Hiddinkin valmentaman Venäjän. Aavistuksen hiipi pieni lisäjännitys mieleeni, kun karhu raateli Sveamamman keskiviikkona. Hiddinkillehän se ei ollut mikään yllätys, koska hän on valmentanut joukkueensa aina arvokisoissa alkulohkosta jatkoon; niin Hollannin (1994 ja 1998), Etelä-Korean (2002), Australian (2006) kuin Venäjän (2008).
K: Joo-o, ei sitä turhaan tituleerata miestä nimillä velho, tai nyt, ”Tsar Hiddink”. Hollannin ei missään nimessä sovi tuudittautua ennakkoon helpomman vastustajan edessä. Tässä valmentaja van Basten, joka on pestissään tähdännyt vain ja ainoastaan näihin kisoihin MM2006:n ollessa vain välitavoite, on hyvä. Entisenä huippupelaajana hän varmasti osaa tiputtaa nuoret taiturinsa maanpinnalle ja naulata heidän pelitossunsa tiukasti kiinni Baselin uusittuun nurmeen.
S: Ei Hollanti takki auki peliin lähde! Toivottavasti tosiaan tuo uusi nurmirulla ei vaikuta pelin tasoon, molemmathan pelaavat nopeilla maasyötöillä ja juoksevat lujaa. Pelaajista pitää tässä nostaa esille vakuuttava puolustuslinja Boulahrouz – Mathisen – Ooijer – van Bronckhorst, johon tuskin tulee muutoksia, vaikka Mario Melchiot ja Hollannin vuoden pelaajaksi valittu Johnny Heitinga pelasivat hyvin Romaniaa vastaan. Heitingahan pystyisi olemaan laidassakin, jos Chelsean Boulahrouzin nopeus ei riitä esimerkiksi Dinijar Biljaletdinovia ja Yuri Zhirkovia vastaan.
K: Kyllä, erityisesti valioliigan karaistama Andre Ooijer ja vielä 33-vuotiaanakin ottelusta toiseen oikea-aikaisilla laitanousuillaan vakuuttava Gio ovat onnistuneet. Keskikentän Orlando Engelaarin syöttövarmuus on ihailtavaa, ja De Jongkin alkaa pikkuhiljaa lunastaa häneen vuosikausia ladattuja lupauksia. Robben, Sneijder ja HSV:n profiilipelaaja ja kapteeni Rafael van der Vaart voivat keskittyä pelin pyörittämiseen ja Ruud van Nistelrooyn ruokkimiseen. Hän vastaavasti tiputtaa taitavasti vastapalloja näille takaisin. Selkeä paletti ja käsikirjoitus. Total footballissahan kaikki hyökkäävät ja puolustavat, että vaikeapa noita rooleja on jaella. Mutta: pystyykö Venäjä pysäyttämään heidät?
S: Tummia pilviä hollantilaisten taivaalle tuovat – tai ainakin erityishuomiota joukkueen videopalavereissa varmasti saavat - laitapuolustaja Zhirkov, joka on ollut maalia vaille mahtava, sekä erityisesti kärkipari Pavlyuchenko – Arshavin. Taiturit aiheuttivat Ruotsille toistuvasti harmia ratkaisten lopulta koko pelin. Toisella on hieno pääpeli ja aktiivinen paikanhaku, kun taas Arshavin haluaa aktiivisesti palloa, tekee peliä, laukoo ja antaa millintarkkoja passeja. Joukkueiden pelitavoissa on paljon samaakin, vaikka Hollannin totaalista näytöstä on vaikeata verrata.
K: Niin on. Ei olisi yllätys, jos ratkaisu tulisi nimenomaan molempien tappavasti taitamassa vastaiskupelissä.

Taisteluparit:
- Maalivahtipeli: otteitaan ottelu ottelulta varmentanut huippulupaus Akinfeev vs. läpikotaisen varmasti esiintynyt ja kaiken nähnyt van der Sar
- Ooijer on nollannut jo Tonin ja Benzeman – millaisen vastuksen tarjoaa Pavlyuchenko?
- Engelaar ja De Jong vs. Arshavin – Arshavinia ei ole turhaan hehkutettu. Onko kokemattomasta Engelaarista ja De Jongista vartioimaan erinomaisesti liikkuvaa ”Pietarin Suurta”?
- Kuka pysäyttää Hollannin valloittavan hyökkäyspelin, ja miten?

Tulosveikkaus:
Stefi: 3-1
Kyli: 1-0


Sunnuntai 22.6. Espanja – Italia

K: Espanja – Italia. Kaksi ehdotonta suosikkiani. Silti: Espanjan pelipaitaa vedetään tietysti ylle, ja onhan se katastrofi, jos heidän ottelunsa päättyvät tähän, mutta on italialaistenkin pelissä sitä jotain.
S: Joo, kyllä Espanja on ollut vakuuttavampi ja taitavampi läpi kisojen, mutta maailmanmestareita ei sovi unohtaa, kun vaakakuppiin kysytään paineensietokykyä, voittamisen kulttuuria ja intensiteettiä. Vaakaa heiluttaa La Rojan suuntaan kuitenkin se, että Milan-kaksikko, pelintekijä Pirlo ja periksiantamaton Gattuso, ovat pelikiellossa.
K: Kyllä, käsittämättömän kovia menetyksiä. Italian sisällä pohjoisen ja etelän ihmiset jakautuvat kannattajina karkeasti kahtia, vaikka Azzurri joukkueena onkin alue- ja kaupunkitietoisuuden ohella tärkein identiteettitekijä italialaisille. AC Milanin ja Internazionale Milanon pelaajia ei mielellään avauksessa nähtäisi, jos kysytään roomalaisilta ja muulta ”maaseudun” väeltä. Juventus vahvalla työläistaustaisuudellaan on ehkä sellainen välimuoto, jonka avainpelaajat Buffon, Del Piero, Chiellini ja Camoranesi ovat Etelä-Italiassa ns. siedettäviä tapauksia. Kun Hollanti murskasi Italian avausottelussa, ja roomalaisten kadunmiesten mielipiteitä tiedusteltiin, oli tuomio tyly: ”Eihän se ole ihmekään tuollaisella kokoonpanolla.” Avauksessa keskikenttää miehittivät Pirlo, Gattuso, Ambrosini, ja puolustajana hääri mm. Materazzi. Pirlon ja Gattuson poissaolo avaakin mahdollisuuden AS Roma -kannattajien lempilapsille, De Rossille, Perrottalle, jopa Alberto Aquilanille ja ex-Romanista Cassanolle, mahdollisuuden johtaa Italian rynnistystä. Samalla kuin itsestään ratkeaa myös valmentaja Donadonin ongelma istuttaa samankaltaisuudellaan toistensa potentiaalia syövät Pirlo ja Perrotta yhtä aikaa kentälle. Mutta hei: Pirloa ei tietenkään voi korvata!
S: Paletti menee kuitenkin sen verran uusiksi, että en jaksa uskoa Italian voittoon, vaikka Grosso ja Zambrotta laitapakkeina ovat yhä vaarallisempia, puolustuksen keskusta on saatu Chiellinin johdolla tilkittyä, Luca Toni saa useita maalipaikkoja ottelua kohden, ja Buffonia alkaa olla jo tuskallista ohittaa. Espanjan ja valmentaja Aragonésin voittoputken jatkumista toki hankaloittavat punapaitojen alakerran huolet, kun Puyolin paluu toppariksi on avoin, ja Sergio Ramos ei saanut Kreikka-pelissä mahdollisuutta parantaa virettään. Toivottavasti harjoituksissa on menty lujaa. Casillasin tulee myös nostaa tasoaan, jotta hän pystyy olemaan kentän paras maalivahti – sitä tarvitaan. Muuten, eli keskikentän ja hyökkäyksen osalta Espanjalla on paellat hyvin pannussa.
K: Ehdottomasti! Kreikka-pelin onnistujat Xabi Alonson johdolla voi heittää surutta kehiin, jos tulee tarve korvata sinänsä ohittamattomat Xavi ja Senna keskikentän keskustassa tai Silva ja Iniesta laidoilla. Torresin ja Villan aseman järkyttämiseen ei Güizan yksi maali vielä riitä. Mutta kokonaisuutena siis: penkiltä löytyy apua, jos tilanne on 1-1 viimeisen vartin koittaessa.
S: Jos Puyolin sijaan joudutaan espanjalaisleirissä tyytymään Albioliin tai Juanitoon, on se Italian – erityisesti Tonin – suuri mahdollisuus. Niin varmasti Carlos Marchena ei ole esiintynyt. Jännittävää!
K: Toni ei kuitenkaan vielä ole saanut palloa maaliin, vaikka alati vaarallinen Ranskaa vastaan olikin. Ja ranskalais- ja espanjalaispuolustuksesta ei sovi puhua edes samana päivänä! Uskon, että ratkaisu käydään kärkimiesten kesken. Kisaennakossahan (3.6.2008) pohdimme Italian ja Espanjan todennäköistä kohtaamista etukäteen ja nostimme esille, että se voittaa, kumman kärkimiehet onnistuvat maalinteossa. Viva España, ma anche Forza Italia!

Taisteluparit:
- Toni ja laitojen tuki vs. Villa – Torres
- Pystyykö Perrotta nousemaan suurten pelintekijöiden joukkoon, vai alistetaanko hänet nurmen pintaan Sennan ja Xavin toimesta?
- Sergio Ramos ja Iniesta vs. Grosso ja Del Piero
- Capdevila ja Silva vs. Zambrotta ja Cassano
- Maailman parhaat vastakkain: Buffon vs. Casillas

Tulosveikkaus:
Stefi: 1-0
Kyli: 2-1

Alkulohkojen tähdistö

Alkulohkot ovat takana ja on aika julkistaa ensimmäinen FC Culture -blogin tähdistö. Päätimme molemmat laatia oman ihannekokoonpanon, joka perustuu siis onnistumiseen ensimmäisessä kolmessa ottelussa. Varsinainen ja lopullinen ALL STARS on luvassa välierien jälkeen. Pelisysteemiksi on valittu 4-3-3, ja vaihtopelaajia voi nimetä enintään viisi, joista yhden tulee olla maalivahti. Mukana saa olla enintään kolme pelaajaa samasta maajoukkueesta.

Stefi:

Hyökkäys: Lukas Podolski (GER) - David Villa (ESP) - Nihat Kahveci (TUR)
Keskikenttä: Arda Turan (TUR) - Wesley Sneijder (NED) - Darijo Srna (CRO)
Puolustus: Fabio Grosso (ITA) - Giorgio Chiellini (ITA) - Pepe (POR) - Vedran Corluka (CRO)
Maalivahti: Edwin van der Sar (NED)

Vaihtopelaajat: Gianluigi Buffon (ITA, mv), Andre Ooijer (NED), Roman Palvljutshenko (RUS), Luka Modric (CRO), Daniele De Rossi (ITA)

Kyli:

Hyökkäys: Lukas Podolski (GER) - David Villa (ESP) - Nihat Kahveci (TUR)
Keskikenttä: Cristiano Ronaldo (POR) - Wesley Sneijder (NED) - Darijo Srna (CRO)
Puolustus: Joan Capdevila (ESP) - Andre Ooijer (NED) - Pepe (POR) - Hamit Altintop (TUR)
Maalivahti: Edwin van der Sar (NED)

Vaihtopelaajat: Gianluigi Buffon (ITA, mv), Yuri Zhirkov (RUS), Deco (POR), Luka Modric (CRO), Fernando Torres (ESP)


Millainen on sinun tähdistösi - kommentoi!

Alkulohkojen jälkeen

S: Hola! Kyllä tämä bloggaaminen on sitten mukavaa. No niin, alkulohkot ovat takana ja seitsemän ottelua jäljellä, mitkä ovat tunnelmat?
K: Ciao! Va tutto bene. On hienoa, että olemme saaneet blogista hyvää palautetta, eikä tästä ole tullut kaksinpuhelua. Hienoja otteluita olemme nähneet, ja vieläkin upeampia kokemuksia lienee tulossa. Tuleekos tältä istumalta mieleen helmiä viimeisen alkulohkokierroksen tai lohkoista yleensä?

Kierroksen helmi
S: No olihan se sinnikäs, periksi antamaton nousu Turkilta viimeisessä pelissä Tshekkiä vastaan, ai että! Nihat kääri hihat yhdessä Altintopin ja Ardan kanssa, ja se oli sitten tshekkiläisille Sbohem – näkemiin!
K: Aivan mahtavaa, voi heitä, jotka läksivät 62 minuutin ja Plasilin 0-2-maalin jälkeen pehkuihin. Enää ei harmita, vaikka Sveitsin urhea taistelu ei riittänyt jatkopaikkaan. Turkki täyttää yllätystyhjiön upeasti. Italian ryhdistäytyminen tapahtui komeasti: omalla pelitavan, pelaajien ja asenteen muutoksilla. Kovin montaa kaksinkamppailua ei enää hävitty, kun maailmanmestari ”päätti” alkaa pelata. Mitäs, jos tässä yhteenvedossa ei puhuttaisi Hollanista ollenkaan…?
S: Vielä mitä! Tahtihan ei näytä hiipumisen merkkejä lainkaan, vaan kakkosmiehistölläkin pystytään kampeamaan Romania ja viemään C-lohko puhtaalla pelillä. Ja kovin moni ei ennakkoon uskonut edes heidän jatkopaikkaansa tässä kivikovassa lohkossa. Mutta kaiken kaikkiaan meidän etukäteispohdinnat osuivat aika nätisti kohdilleen…
K: Totta, sinähän veikkasit jatkoon A:sta Portugalia ja ”parhaan teränsä kadottanutta” Tshekkiä, B:stä ”Mersun varmuudella puolivälieriin etenevää” Saksaa sekä yllätysvalmista Kroatiaa, jonka veikkasit etenevän aina välieriin asti (Portugalin voittaen). C-lohkossa uskoit Italiaan ja Hollantiin, ja D-lohkosta povasit jatkoon Espanjaa ja Ruotsia. Ei huonosti ollenkaan! Kaksi pientä erhettä: Tshekki ja Ruotsi, jotka molemmat taistelivat viimeiseen asti jatkopaikasta, sekä tietenkin nuo järjestykset elivät aavistuksen.
S: Näinpä. Sinä uskoit puolestasi Portugalin ja Sveitsin, Saksan ja ”joko Itävallan tai” Kroatian, Italian ja ”joko Hollannin tai Ranskan” sekä D:ssä Espanjan ja Venäjän mahdollisuuksiin. Eli turkkilaiset pääsivät tulemaan puskista, mitä nyt muutama turha ”varaveikkaus” toisen isäntämaan ja Gallian kukon muodoissa. Välierissä menee molemmilla hieman huti, kun Italia ja Espanja ottavat yhteen jo pudotuspelien ensimmäisellä kierroksella.
K: Paitsi veikkaustemme osuvuudesta kertoo tämä toki myös siitä, että aivan mielettömiä yllätyksiä ei kisoissa tähän mennessä kuitenkaan ole nähty. Ketkä olivat viimeisen lohkokierroksen staroja, entä yleensä alkulohkojen? Nihat Kahvecin, läpimurtopelaajaksi povaamamme kärkimiehen, ohella siis?

Kierroksen Kuninkaat: TOP 3
S: Joo, Nihatin tuleminen oli kieltämättä hyvin bongattu! Mutta hän sai hyvin tukea muulta joukkueelta. Altintop näytti Terimille, että hän pelaisi mielellään keskikentällä, ja Arda Turan alkaa kahdella tärkeällä maalillaan lunastaa häneen asetettuja lupauksia. Kolmen alkulohko-ottelun perusteella täytyy antaa erityismaininta Tshekin laituri Libor Sionkolle. Kokenut Hakan Yakin nousi puolestaan Sveitsin tärkeimmäksi pelaajaksi kolmella osumallaan. B-lohkosta mainittakoon Saksan moottori Michael Ballack, joka ratkaisi maalillaan ja panoksellaan Die Mannschaftin jatkopaikan. Portugalihan hävisi viimeisen ottelunsa, ja Kroatiakin vähän jäähdytteli halutonta Puolaa vastaan kakkosmiehistöllä, että niistä ei kierroksen perusteella tule ketään mieleen. Ivan Klasnicia odotan toki avaukseen Olicin rinnalle Turkki-otteluun, ja Portugalia muuten ovat kannatelleet erityisesti keskikentän Deco, Cristiano Ronaldo ja João Moutinho sekä toppari Pepe. Pepehän oli lähellä tehdä jo turnauksen toisen maalinsa Sveitsiä vastaan, mutta ylärima osui tielle.
K: Hollannilta näyttää löytyvän leveyttä, kun penkiltä tullut Klaas-Jan Huntelaar, 33 maalin mies Ajaxista, oli yritteliäs ja viimeisteli maalinkin. Myös Engelaar jatkaa hyviä otteitaan. Robben ja van Persiekin ovat tikissä. Italian rinascità’n avainhahmoina ovat olleet tarkkasyöttöinen Pirlo, monipuolinen De Rossi, maalittomuudestaan huolimatta Luca Toni, aktiivinen laitapuolustaja Fabio Grosso, sekä topparimarkkinoilla kiinnostusta herättävä Giorgio Chiellini…
S: Ja Gigi maalinsuulla. Italia panee vastustajansa jatkossa varmasti lujille, kun henki on saatu päälle. Espanja ei pääse helpolla! Koko turnauksessa Hollannin tärkein yksittäinen pelaaja on ollut Wesley Sneijder maalivahti van der Sarin, toppari Ooijerin ja van der Vaartin säestäessä onnistuneesti.
K: La Rojan viimeisen kierroksen ottelu oli sellainen perussuoritus, rutiinivoitto, jossa erityisesti ottelun parhaaksi valittu Xabi Alonso käytti näyttöpaikkansa mallikkaasti. Myös maalin tehneet ja aktiivisesti paikkoja rakentaneet Ruben De La Red ja Dani Güiza olivat lupaavia Espanjan vaihtopenkin laadukkuutta ajatellen. Hienosti he tulivat takaa puoliajalla johtaneen Kreikan ohi. Venäjälle jatkopaikan ratkaisivat Hiddinkin valmentajasilmä, nopea syöttöpeli, jolla Ruotsin ikääntyvä puolustus pelattiin pihalle, upeat vastaiskut sekä yksittäisenä taiturina Andrei Arshavin. Mutta se oli ottelun parhaaksi valitun Arshavinin ensimmäinen ottelu vasta, joten mennään nyt Nihatilla, Ballackilla ja Pirlolla.

Pettymykset
S: Pettymään olen joutunut Ranskan suhteen. Vaikka en fani olekaan, jäi heidän esityksensä surulliseksi. Syytävä sormi on helppo kohdistaa valmentajaan. Toinen hajuton, väritön ja mauton on ollut Puola. Heh, syystäkin kaverini sanoi sitä ”maailman turhimmaksi joukkueeksi.” Kylläpäs jäi ikävä tahra Leo Beenhakkerin valmentajauraan.
K: Totaalisen kohdalleen. Isäntämaiden jatkopaikka olisi ollut makea, mutta silloinhan olisimme joutuneet luopumaan intohimoisen intensiivisestä Turkista ja kenet tahansa voittamaan pystyvästä Saksasta. Näillä mennään! Molemmat taistelivat hyvin pelaten tiukkoja otteluita, mutta maalinteko-osaamiseen ja aavistuksen huonoon säkään nämä maat tällä kertaa hyytyivät. Muissa lohkoissa kyyti olisi toki voinut olla kylmempää. Totta kai Kreikan pelistä odotin karsintalohkon kaltaista onnistumista, että he olisivat tosissaan haastaneet Espanjan lohkovoitosta. Jännä juttu, että Rehhagelilla tuli oliivitahnat pöksyihin, kun olisi pitänyt siirtää karsintojen aiempaa aktiivisempi ja hyökkäävämpi pelitapa EM-kisaotteluihin!

Yllättäjät
K: Minulle on ollut yllätys Saksan valmentaja Joachim Löwin kädettömyys. Hänen on korkea aika keksiä jotakin kikkoja seuraavan vastustajan varalle. Hän on lähes sokeasti uskonut kisojen alla päättämäänsä palettiin. Näyttöpaikkoja ei ole suotu riittävästi pelaajille, jotka uskoakseni pystyisivät nostamaan Saksan uudelle tasolle. Homma on mennyt puskemiseksi ja junnaamiseksi. Yllätys Löwin osaaminen on ollut erityisesti siksi, koska hänhän teki suurimman osan taktisesta ja valmentamistyöstä Klinsmanninkin aikana, hänen kakkosenaan. Valmentajista innostava Slaven Bilic ja määrätietoinen Marco van Basten ovat onnistuneet nuoremman polven valmentajista häntä paremmin, myös Donadoni on tehnyt rohkeita ja näkyviä ratkaisuja tarpeen tullen.
S: Klosen maalittomuus on ollut yllätys, koska hänhän on varsinainen arvokisatykki. Aukon paikkaaja on onneksi löytynyt läheltä; ilman ”Polskin” kolmea maalia Saksa olisi jäänyt alkulohkoonsa. Tshekin pelätty hyökkäys oli hampaaton Kollerin ja etenkin Barosin pettäessä, mutta ehkä se liittyy Brücknerin taktisiin valintoihin. No, Turkki-pelissä Koller aiheutti ajoittain riesaa turkkilaistoppareille. Tiedossahan oli sinänsä myös se, että kansainvälisillä areenoilla on todella erilaista onnistua kuin sarjapeleissä, varsinkin, jos puhutaan esimerkiksi Saksan tai Ranskan liigoista. Silti on jonkinasteinen yllätys, että niin moni etukäteen hehkutettu (ja hehkuttamamme) nouseva pelimies on jäänyt odottelemaan läpimurtoaan 2010 MM-kisoihin. Esimerkkeinä mainittakoon väsynyt Stuttgartin mies, Mario Gomez, joka ei tunnu saavan palloa maaliin millään sekä Henryn rinnalla pelaamaan päässyt Karim Benzema, jonka bensiini loppui Lyonin tuplaan.

Katseet eteenpäin
K: Milläs mielin puolivälieriä kohti? Keitä odotat profiilipelaajiksi, entä mitä joukkueita välieriin?
S: No niin, nyt on veitsi kurkulla. Torstaista sunnuntaihin tahkotaan peli per päivä – mitenköhän käy juhannuksen vieton… Portugali – Saksa, Kroatia – Turkki, Hollanti – Venäjä sekä Espanja – Italia. Onhan ottelut! Ennakkokaavailujemmehan perusteella jatkoon etenisivät Saksa, Kroatia, Hollanti ja Espanja, ja miksipäs näin ei kävisi. Tosin lusitaanit ovat olleet saksalaisia parempia ja vakuuttavampia näissä kisoissa. Ehkä ainoa poikkipuolinen sana voidaan tosiaan sanoa tuosta tämän illan pelistä, jossa Saksa on järjestelmällisyydessään, kurinalaisuudessaan ja vaarallisuudessaan varmaankin pahinta, mitä Portugali voi vastaansa tässä vaiheessa saada. Tiukka ottelu on luvassa myös Espanjan ja Italian välien selvittelyssä. Kroaattien ja turkkilaisten kohtaamisesta voidaan puolestaan odottaa taitofutiksen riemuvoittoa. Pelikiellot noussevat erityiseen asemaan, olevat ja tulevat. Mitä ovat Turkki ilman Volkania ja Mehmet Aureliota, entä Italia ilman Milan-kaksikko Pirloa ja Gattusoa? Ennakkoon selvin tulos on luvassa hollantilaisten ja venäläisten mittelössä…
K: Vaikka haluan välierään Espanjan ja Hollannin, voi velhomainen Guus Hiddink keksiä tähän kahden nuoren joukkueen kohtaamiseen omat mausteensa, kaviaariakin. Eipä siis kannatakaan nuolaista vielä! Henkilökohtainen kliimaksini on todellakin tuo sunnuntai, jolloin suosikkijoukkueeni ovat vastakkain – harmi, että jo tässä vaiheessa.

Alkulohkojen tulokset:
A: SUI – CZE 0-1, POR – TUR 2-0, CZE - POR 1-3, SUI - TUR 1-2, SUI – POR 2-0, TUR – CZE 3-2
B: AUT – CRO 0-1, GER – POL 2-0, CRO - GER 2-1, AUT-POL 1-1, POL – CRO 0-1, AUT – GER 0-1
C: ROM – FRA 0-0, NED – ITA 3-0, ITA - ROM 1-1, NED - FRA 4-1, FRA – ITA 0-2, ROM – NED 0-2
D: ESP – RUS 4-1, GRE – SWE 0-2, SWE - ESP 1-2, GRE – RUS 0-1, GRE – ESP 1-2, RUS – SWE 2-0