lauantai 12. kesäkuuta 2010

”Päivän peli”: Kotkat taivaansinessä

Kaksi ensimmäisen kierroksen kolmesta todellisesta huippuottelusta pelataan tänään. Norsunluurannikko ja Portugali avaavat urakkansa tiistaina, mutta tänään klo 17 Albiceleste ottaa mittaa Super Eaglesin taidoista ja illalla klo 21.30 Englanti kohtaa USA:n. Toisin kuin on tilanne kahdessa muussa mainitsemassani matsissa, Argentiinalle ja Nigerialle ottelu ei ole elämän tai kuoleman peli, vaan molemmat jatkavat B-lohkosta eteenpäin. Siksi luvassa onkin vapautunutta, innostunutta ja luovaa peliä.

Nigerialla on huippumahdollisuus ottaa kovemman luokan päänahka. Argentiina on nyt jos koskaan haavoittumaisillaan. Samalla Kotkille huipputulos ja -esitys iltapäivän pelissä antavat tuulta siipien alle koko kisoja ajatellen. Argentiina haluaa myös sulavan startin kuukauden metsästysreissulleen.

Sotkua ja siivousta

Kummankin joukkueen materiaali hipoo täydellisyyttä, mitä näiden passien haltijoista vain kasaan saa. Molemmilla homman voivat sotkea vain valmentajat. Maradonalle on jo annettu kyvyttömyyden leima otsaan. Kaikki miettivät tietysti sitä, miksi maailman paras puolustaja 1 vs. 1 -tilanteissa, Zanetti, tai energinen, monipuolinen ja kuuliainen keskikenttäpelaaja, joka lukee valmentajansa pelikirjaa kuin piru raamattua, Cambiasso, eivät mahtuneet mukaan. No näillä mennään, keitä on! Itse olen suuresti pettynyt, jos Diego Armando lyö käsijarrun päälle ja pään pensaaseen, eikä peluuta 4-3-3 systeemiä ja kärkitrionaan Agüero – Milito – Messi. Higuain ja Tevez ovat jostakin käsittämättömästä syystä nokkimisjärjestyksessä edellä.

Muutama kuukausi sitten pikahälytetty Lars Lagerbäck on moninkertaisesti etevämpi taktikko kuin virkaveljensä, mutta hänen protektionistinen, tålamod pelitapansa on omiaan tekemään hallaa ja lyömään turhia liekoja Nigerian vauhtipelille. Argentiinalle on lyötävä saman tien luu kurkkuun ja kova prässi kahdesta syystä: 1) puolustus on huippumaista selkeästi surkein, tyyliin: Heinze ja Demichelis, ja 2) jos Mascherano ei pääse katkoihin, toimita palloa nopeasti Veronille ja hän edelleen ruoki kärkimiehiä, joukkueen ilmapiiri kärsii ja pääkaupungin nimi vaihtuu Malos Airesiin.

Seuraamisen arvoista

Kuten kirjoitan ennakossani, Etelä-Koreaa ja Kreikkaa vastaan on edessä kova puolustusmuuri, joten hyökkääjien itseluottamus on tärkeätä saada viritettyä taajuuksille jo ekassa matsissa. Muuten Maradona painaa paniikkinappulaa ja kukaan hyökkääjä ei syty näihin kekkereihin. Nigerialle tasapainon löytäminen systeemin (joka on tervetullut lisä maajoukkueeseen!) ja yksilötaidon kesken on avainasia, ja sitä onkin jännittävää seurata, miten tässä käy.

Ottelussa kannattaa seurata kolmea seikkaa ylitse muiden:
1) Nigerian erikoistilanteet; Taiwon vaparit ovat ikäviä sekä muurissa että maalinsuulla seisoville, mutta valmentajan takataskusta on tullut myös muutama ovela kuvio; toki Argentiinakin on aiemmissa kisoissa ollut luova erikoistilanepelaamisessa.
2) Laiturit vs. laitapuolustajat; Odemwingien lähtönopeus on myrkkyä Argentiinan vasemmalle pakille, Gabriel Heinzelle, ja toisella laidalla viilettää huomisen tähti Chinedu Obasi, joka mittaa Burdisson (tai Rodriguezin) päivän kunnon.
3) Vanhassa vara parempi: Juan Sebastian Veron, jonka pitkät syötöt, vapaapotkut, läpisyötöt ja rauhallisuus ovat edelleen kovaa valuuttaa kansainvälisillä kentillä – vai ovatko?

Lopputulos: ARG – NGA 1-1
Päivän muut pelit: KOR-GRE 1-2, ENG-USA 2-0

~ FCC / M ~


4 kommenttia:

Jukka kirjoitti...

Kreikka vaikuttais olevan melkonen vitsi tälle tasolle. Korea esittää turnauksen tähän mennessä hienointa hyökkäyspeliä.

FC Culture kirjoitti...

Pikkuhiljaa alkavat kisatapahtumat tiivistyä ja tulla viihdyttävämmäksi, vaikka pelien sisällä on vielä tylsiä suvantovaiheita. Panokset ovat niin kovat, että välillä näyttää olevan pakko mennä "jarru päällä". 1-0 johdossa mielummin varmistellaan kuin yltiöpäisesti haetaan 2-0:aa, jolloin vastustaja iskee vastaan...1-1.
Korean kypsyys, paineensietokyky ja viimeistelytaito yllätti positiivisesti. Selkeästi eilisen avausmatsissa näkyi se, että korealaiset olivat mukana 7. kertaa ja Kreikka vain toista kertaa. Mutta kuten ennakossa vähän uumoilinkin, jokin näissä kisojen ilmapiirissä heijastelee siihen, että puuduttava puolustuspeli ei pure. :) Ehdottomasti maininnan ansaitsevat korealaisten komeat krossit ja kesot.

Argentiina pystyi kuin pystyikin pitämään Nigerian nollilla. Oli vain ajan kysymys, milloin nigerialaiskärkien ja laitureiden vyörytys kantaa maaliin asti...mutta kello tuli vastaan. Oli aika kohtuutonta katseltavaa, kun kerta toisensa jälkeen Jonás ja Demichelis kierrettiin ulkokautta (!) kerta toisensa jälkeen. Etelä-Korea jatkanee siitä... :p

Iltapelissä oli monta taktista kulmaa. Milnerin vaihto jo 30', kun hän ei ole riittävän monipuolinen laituri neljän linjaan keskikentällä. Hänhän on tottunut luukuttamaan ylöspäin Barryn keskittyessä puolustamiseen. Nyt systeemi oli toinen ja mies kioskilla. Lennonin vaisuus antaa myös viitteitä J. Colen avauspaikasta. Go go! Vaikka Heskey teki sitä, minkä parhaiten osaa voittaen pääpallot ja jatkaen ne kavereilleen, ja Rooney jaksoi tehdä töitä, jokin enkkujen hyökkäyspelissä tökki. Puuduksissa? Välillä (esim. 1-0 maalissa) Stevien ja Lampsin työnjako ja ajoitukset - toinen nousee, toinen varmistaa - toimivat hyvin, mutta valtaosin senkin kanssa on vielä tekemistä. Toki tuollainen tasoitusmaali (ja ajoituksellisesti tyyliä "pukukoppimaali") lamaannuttaa koko joukkueen... :s

Päivän sitaattina otetaan tähän Dani Alvesin (BRA) kuittaus Messille ym. (ARG): "Barcelonan Messi on parempi kuin Argentiinan Messi, koska Barcassa hänellä on ympärillään paljon parempia pelaajia (mm. Dani Alves itse :))."

Voisiko todella olla niin, että eurooppalainen seurajoukkue (Espanjan mestari, UCL 4.) on parempi kuin Argentiinan maajoukkue? Mitä olette mieltä?


FCC / M

Jukka kirjoitti...

Englannin hyökkäyspelissä tökki se, että Carrick ei ollut kentällä jakelemassa passeja. Kun katsoin pari kuukautta sitten yhden Englannin harkkapelin (en muista ketä vastaan), niin MC käänsi sen(kin) pelin Englannille, saapuessaan rytmittämään peliä ja jakelemaan ratkaisusyöttöjä. En voi käsittää, että miten mielestäni ehkä maailman paras keskikentän ankkuripelaaja, ei mahdu kentälle, oli joukkue mikä tahansa.

Anonyymi kirjoitti...

Ei hyvänen aika sentään, Lennon ja Johnson oikealla puolella oli Englannin parasta antia. Ei Joe Colea Lennonin paikalle tarvita, vasemmalle puolelle se pitää laittaa. Milner olisi käyttökelpoisempi keskellä kun taas SWP olisi pitänyt jättää kotiin ja ottaa Adam Johnson mukaan. Vasemman puolen onnettoman vaikutuksen hyökkäyspeliin varmisti se, ettei Ashley Cole uskaltanut nousta Cherundolon nousujen vuoksi.

Ens peliin Barry ja Lamps keskikentän pohjalle, Gerrard niitten yläpuolelle, JCole ja Lennon wingereiksi sekä Rooney yksin kärkeen. Jos Barry ei ole kunnossa, Milner sen tilalle.