perjantai 25. kesäkuuta 2010

Monta maata, yksi sielu

Jalkapallokulttuuri Latinalaisessa Amerikassa on vähän erilaista kuin Euroopassa. Vaikka siellä on monta eri maata ja jokainen kannustaa omaa maata tai omaa suosikkiaan, kaikki seisovat latinalaisamerikkalaisten joukkueiden takana. Esimerkiksi latinalaisamerikkalaiset ovat ylpeitä siitä, että tähän mennessä vain latinalaismerikkalaiset maajoukkueet ovat voittaneet uudella mantereella: Uruguay (Uruguay 1930, Brasilia 1950), Brasilia (Chile 1962, Meksiko 1970, Yhdysvallat 1994), Argentiina (Argentiina 1978, Meksiko 1986). Jokaisissa MM-kisoissa toivotaan vain, että pokaali tulee mantereelle. Kaikki latinalaisamerikkalaiset ovat ylpeitä siitä.

Mistä puhutaan Latinalaisen Amerikan mediassa?

Meksikolainen ”El Universal” käytti vain kahta sanaa tilanteen kuvailemiseen ”La Realidad” (totuus). Lehden mukaan siirtyminen neljännesvälierään tehtiin huonommalla tavalla ja hinta on kallis, sillä Meksiko kohtaa Maradonan joukkueen nurmella. Ja tämä on ”deja vu”... sillä vuoden 2006 MM-kisoissa Argentiina lähetti Meksikon kotiin voitettuaan sen 2-1 neljännesvälierissä.

Uruguaylainen ”El País” uutisoi ”Histórico, Uruguay invicto y primero” (historiallinen, Uruguay voittamaton ja ensimmäinen). Media korosti, että tämä oli ”Los celestesin” suurin saavutus 56 vuoden historiassa.

Argentiinalainen ”La Nación” kirjoittaa otsikolla ”Con la confianza por la nubes” (luottamus pilvissä) ja viittaa joukkueen yhteisöllisyyteen, joka tekee jokaisesta pelaajasta ”a key player” ja joukkueesta voimakkaan koneen.

Paraguayn ABC-lehti uutisoi ”Paraguay entra a la historia al ganar su grupo” (Paraguay tekee historiaa voittamalla oman lohkonsa). Roque Santa Cruzin mukaan Paraguay tuntuu voimakkaammalta kuin ikinä.

Brasilialainen urheilulehti ”Lance” ennustaa tulevaa otsikolla ”Nos vemos na final”. Lehden mukaan loppuottelu on Argentiina vs. Brasilia. Brasilialaiset ovat jo nähneet tulevaisuuden.

Chile pelaa tänään viimeisen lohkopelin. Kuitekin puhutaan jo siitä, miten ”La roja latinoamericana” kohtaa ”la roja ibérica”. Chileläinen lehti ”El Mercurio” kirjoitti otsikolla ”Cruyff alaba a la Roja, pero confía en España” (Cruyff ylistää Chilen maajoukkuetta, mutta luottaa Espanjaan). Cruyffin mukaan Chile pelaa erinomaisesti, mutta Espanjan taso on korkeampi kuin Brasilian ja Argentiinan. Tänään on totuuden hetki... kumpi on punaisempi?

Latinalaisamerikkalaiset joukkueet ovat tehneet historiaa

Pienestä lähtien olen seurannut MM-kisoja. Ensimmäinen MM, jota seurasin, oli Espanja 1982 (Naranjiton MM-kisat). Siitä lähtien olen nähnyt, miten Brasilia ja Argentiina ovat menestyneet ja miten muut latinalaisamerikkalaiset joukkueet ovat epäonnistuneet. Muilla joukkueilla ei ole ollut sitä, mitä tarvitaan. Ne eivät ole olleet Brasilian tai Argentiinan tasolla. Kuitenkin näissä MM-kisoissa ne ovat näyttäneet, että niillä on ”what it takes!” Seitsemästä joukkueesta kuusi pääsi jatkoon neljännesvälierään. Se on 86% tehokkuutta!

Mikä on salaisuus?

Latinalaisamerikan jalkapallokulttuurissa kerrotaan, että jalkapallo keksittiin Euroopassa ja sitä täydellistettiin Latinalaisessa Amerikassa. Jos kysyt argentiinalaiselta, hän varmasti sanoo, että Englanti on jalkapallon äiti, mutta Argentiina on jalkapallon isä. Tästä voidaan väitellä, mutta parempi olla väittelemättä. Yksi selitys kuulostaa uskottavalta ja se liittyy latinalaisamerikkalaisten pelaajien toimintaan Euroopan liigoissa. Nykyään ei vain brasilialaiset ja argentiinalaiset pelaajat pelaa Euroopassa, vaan myös chileläiset, paraguaylaiset, uruguaylaiset, meksikolaiset, kolumbialaiset, venezuelalaiset ym. Pelaaminen Euroopan liigoissa on vaikuttanut huomattavasti latinalaisamerikkalaisen jalkapallon tasoon. Latinalaisamerikkalainen pelaaja tietää, miten muut pelaavat, mutta muut eivät tiedä, miten jalkapalloa pelataan Latinalaisessa Amerikassa. Vai pelaako joku eurooppalainen kärkipelaaja Latinalaisen Amerikan liigassa? Tästä on ollut minun mielestäni suuri hyöty. Jalkapalloilija ei vaan pelaa, vaan oppii ja kehittyy.

Onko alemmuuskompleksi ylitetty?

Historia on osoittanut, että latinalaisamerikkalaiset, paitsi Argentiina ja Brasilia, joukkueet kärsivät alemmuuskompleksista. Kun ne kohtaavat kuuluisan joukkueen, ne ovat hävinneet ottelun ennen kuin he ovat astuneet nurmelle. Mutta voi olla, että tämä on menneisyyttä, sillä Paraguay ei pannut päätä alaspäin kohdatessaan Italian eikä Meksiko pelatessaan Ranskaa vastaan. Taso on korkea, myös henkisesti! Katsotaan miten Meksiko-Argentiina ottelun käy. Tosiasia on, että voittaja tiedetään jo... ”Latinalainen Amerikka”.


Jos Latinalainen Amerikka ei voita näitä MM-kisoja, se voittaa sen 2014 Brasiliassa. Se vain on niin... Jos MM-kisat pelataan uudella mantereella, voitto kuuluu latinalaisamerikkalaiselle joukkueelle ja sillä sipuli!

Vieraskynä, José-Carlos García-Rosell

Ei kommentteja: