Imperiumin vastaisku

Tähtien sota Etelä-Afrikan viheriöillä on huipentumassa. Puolivälierissä saimme nauttia huikeista erikoistehosteista, ääni- ja värimaailmasta – ja muutama Oscar-pystikin olisi voitu jakaa komeista filmauksista. Futis on näyttänyt tosiluonteensa, ja draamaa ja jännitystä – iloa ja surua – on ollut mukana joka ottelussa.

Kenties kiinnostavin käänne näissä kisoissa on ollut se, että kapinalliset eteläamerikkalaiset ovat jääneet nuolemaan näppejään. Kapinallisten veret seisauttaneina ”Hothin taisteluina” olivat erityisesti Argentiinan totaalinen pelillis-taktinen romahtaminen ja Brasilian henkisen kantin ja ylivoimaisuuden mureneminen. Vain urhea ja omia vahvuuksiaan mukaillut Paraguay – ja semeihin sensaatiomaisesti edennyt Uruguay ansaitsevat puhtaat paperit. Eurooppalaisten Darth Vaderin valosapelia ovat heiluttaneet eturintamassa Saksa, Hollanti ja Espanja, jotka tiputtivat Argentiinan, Brasilian ja Paraguayn. Uruguay puolestaan sammutti Afrikan tähden.

Toden totta jatkopelien alkaessa oli sellainen kutina, että Latinalaisen Amerikan edustajat, jalkapalloilun isät, kuten siellä uskotaan, pääsevät näpäyttämään jalkapallon emämaita, ”vanhaa mannerta”. Eurooppalaisten kärki oli kuitenkin yhtä aikaa terävä ja leveä, ja kaikki kolme kandidaattia eteni pareistaan välieriin.

Brasilian sössimisestä tulikin jo kirjoiteltua kommenttiosiossa, mutta tietysti Oranje ansaitsi voittonsa. Brasilia sai liian paljon liian hyvää ja liian nopeasti, ja hollantilaiset olivat sitten valmiita henkisesti, taktisesti ja maalitilanteissaan. Silti voidaan todeta, että heitä ei ole ehkä vielä täysipainoisesti testattu…oliko brassien tekemä pelitilannemaali vain tilastollinen vai ”lopun alkua”? Uruguaylla oli kaikki mahdolliset ja mahdottomat jalkapallojumalat puolellaan Ghanaa vastaan. Yksi kisojen parhaista hyökkääjistä, Suarez, pani itsensä likoon ja leikki veskaria jatkoajan dramaattisilla kalkkiviivoilla, ja Muslera otti puolestaan roolia pilkkukisassa. Saksa oli odotetun vakuuttava, ja Argentiina odotetun yksipuolinen ja aseeton – kuten oli ennakoitavissa... La Furia Rojalla oli kaskessaan todellinen kanto, mutta – yllätys yllätys – #7 antoi syyn painaa vaikeat hetket villaisella. Espanjan miehistö on kokenut yhdessä ups&downs, mutta pystynyt kokoamaan itsensä kerta toisensa jälkeen, mikä voi kantaa lannistumattomana yhteishenkenä eteenpäin.

Välieräpareista kirjoitamme alkuviikosta tarkemmin, mutta jo nyt on varmaa, että sekä Kapkaunpungissa pelattavaa Uruguay – Hollanti että Durbanin illassa oteltavaa Saksa – Espanja otteluita tullaan muistelemaan klassikoina!

Ke Nako!


~ FCC / M ~